Zakinthoksen lempinimi on Fior di Levante, idän kukka, koska venetsialaiset valloittajat ihastuivat saaren trooppiseen vehreyteen. Nyt matkailijoita kiinnostavat hyvä ruoka, kirkkaat vedet ja hiekkarannat.
”Äiti, miksi me ei menty Ruotsiin”, pikkutyttö kysyy bussin takapenkillä ihmetellen risteysten roskakasoja, kun bussi kuljettaa aamuvarhaisella suomalaisia matkustajia Zakinthoksen lentokentältä hotelleihin.
Zakinthoksen saari Joonianmerellä Kreikan lounaisosassa edustaa Kreikan vähemmän kehittyneitä matkailukohteita. Siellä voi kokea elämää ajalta parikymmentä vuotta taaksepäin, ovat matkailualan ammattilaiset ja omatoimimatkailijat kertoneet.
Nyt kun saari palasi vuosien jälkeen suomalaisten matkatoimistojen valikoimiin, sen pääsee kokemaan myös pakettimatkalla – ja varsin edullisesti, koska saari on vielä suhteellisen tuntematon suomalaisille.
Entisaikojen elämänmenoa saarella tosiaan näkee, kuten roskien keräämistä verkkaisesti tai autoteitä, joihin EU:n rakennerahastotuet eivät ole vielä osuneet.
Rantalomaa auringossa
Pääosin saari on sitä mitä sieltä haetaankin: leppoisaa arkipäivää tunnelmallisessa pikkukaupungissa, oliivilehden suojaa kuumalta auringolta, hiljaisia uimapaikkoja safiirinkirkkaan meren äärellä. Pohjoisessa ja lännessä meri on kaivertanut rantatörmän kalkkikiveen luolia, joihin voi uida tai sukeltaa tai ajaa sisään jopa veneelläkin.
Rantaravintolassa on tarjolla vastapyydettyä kalaa. Kahviloissa herkutellaan kreikkalaisilla leivoksilla. Kahvikupissa tuoksuu vahva mokka.
Zorbasta ei soiteta joka ravintolassa ja ruokalistoilta löytyy muutakin kuin moussakaa ja stifadoa.
Toisaalta saaren tietyt kohteet ovat varsinkin brittituristien mieleen, ja osa rantakaupungeista onkin täynnä turistikauppoja, pikaruokapaikkoja, pubeja, jotka mainostavat halpoja tuoppeja, karaokea tai tv:n jalkapalloa.
Kerrostaloslummeja ei kuitenkaan tarvitse katsella, sillä maanjäristysherkällä alueella ei rakenneta korkeita taloja.
40 000 asukkaan Zakinthos ollut asuttuna vuosituhansia. Nykyiseen Kreikkaan saari on kuulunut viimeiset 150 vuotta. Sitä ennen se on ollut milloin spartalaisten, osmannien, frankkien tai venetsialaisten alaisuudessa. Jo myyttinen Odysseus kävi valtaamassa saaren Homeroksen Odysseijassa.
Itärannikolla on yhä venetsialaisten vartiotorneja 1700-luvulta, mutta suuri osa saaren rakennuksista tuhoutui vuoden 1953 maanjäristyksessä. Sen tuhoja lisäsi saarelaisten tapa pitää salaa toisen maailmasodan aikaista dynamiittia piilossa kotonaan. Sitä kun käytettiin salakalastuksessa.
Huolimatta siirtomaataustasta zakinthoslaiset ovat ystävällisiä turisteja kohtaan. Onhan matkailu heidän tärkein elinkeinonsa.
Suomalaisesta taustasta ei ole enää haittaa, vaikka vielä muutama vuosi siten Kreikassa moni tuntui tietävän, että juuri me suomalaiset asetamme EU:ssa Kreikan tukemiselle tiukkoja ehtoja. Tuo jännite vähensi joksikin aikaa suomalaisten matkoja Kreikkaan.
Nyt kun maalla menee jo paremmin, näyttää jännite ainakin suomalaisia kohtaan hävinneen. Viime vuonna Kreikkaan Suomesta suuntautuva matkailu kääntyi taas kasvuun.
Edullista lomailua
Kreikassa on edelleen edullista matkustaa, vuokrata auto tai syödä ravintoloissa. Sitä edullisempaa on, mitä kauemmaksi turistikohteesta menee. Ravintoloissa syö hyvin parilla kympillä juomineen, ja juomista paikallinen viini on lähes aina edullisempaa kuin olut.
Kreikkalaisista viineistä ollaan montaa mieltä, mutta osataan siellä tehdä muutakin kuin pihkaista retsinaa. Esimerkiksi Callianon viinitilalla sääliteltiin suomalaisten kokemaa holhousta alkoholijuomien suhteen.
Aristeon oliivipuristamossa sai mainion tietopaketin oliivinjalostuksesta herkullisten maistiaisten kanssa. Koska oliiviöljyjä myös väärennetään, kannattaa kuunnella ammattilaisten ohjeita ennen kuin pakkaa laukkuun tuliaisia.
Lento Zakinthokseen lähtee Suomesta aamuneljältä, koska saaren lentoliikenne on rajoitettu vain valoisaan aikaan harvinaisen kilpikonnakannan suojelemiseksi.
Jopa 90-ḱiloiset merikilpikonnat olivat melkein kuolla sukupuuttoon, mutta nyt ainakin osa saa pesimisrauhan niitä varten avatulla luonnonsuojelualueella. Kilpikonnat kärsivät eniten veneilystä, mutta myös lentokoneiden ääni ja valot ovat eksyttäneet ne normaaleilta hautomisreiteiltään.
Saarelle matkustamista pitäisi silti välttää elo-syyskuussa. Konnien harmiksi eurooppalaisten lomasesonki sattuu juuri niiden lisääntymisaikaan.
Zakinthoksen suurin nähtävyys syntyi vasta 1980-luvulla, kun salakuljettajien alukseksi epäilty laiva haaksirikkoutui myrskyssä vaikeapääsyiselle, jyrkkien kallioiden ympäröimälle rannalle. Keskelle valkoista hiekkaa Navagion rantaan puoliksi uponnut ruostunut laivan runko on nyt yksi koko Kreikan valokuvatuimpia kohteita.
Kalliokielekkeellä sijaitsevalle kuvauspaikalle pääsyä saa jonottaa pitkään, mutta toki näky on vaivan arvoinen.
Pekka Virolainen
