Ville Vallgren (1855–1940) on yksi Suomen nimekkäimpiä ja kansainvälisesti menestyneimpiä klassikkokuvanveistäjiä. Täällä hänet tunnetaan parhaiten Havis Amandasta, joka on osa suihkulähdekokonaisuutta Helsingin Kauppatorin laidalla. Keräilijöiden keskuudessa hän tuli tunnetuksi hienoista pienoisveistoksista.
Vallgrenin tyyli identifioituu viehkeisiin naishahmoihin, symboliikkaan ja jugendtyyliin. Hän asui pitkään Pariisissa ja sai sieltä omaan tuotantoonsa tuon ajan taiteen avantgardevaikutteita.
Hänen teoksissaan mystiikka, esoteerisuus ja makaaberit piirteet yhdistyivät estetiikkaan ja romantiikkaan eli niissä on samoja aineksia, jotka ovat nyt trendikkäitä. Tämä saattaa olla yksi syy, miksi Vallgrenin veistosten suosio on nousussa.
Ville Vallgren opiskeli Pariisissa vuonna 1877 samanaikaisesti sekä Leon Bonnatin piirustuskoulussa että Orsolinin ateljeessa ja parina seuraavana vuonna École des Beaux-Arts -taidekoulussa.
Hän debytoi vuonna 1879 Pariisissa kevätsalongissa, mutta löysi vasta tulevien vuosien aikana oman tunnistettavan tyylinsä, josta sittemmin muodostui klassikkotaidetta ja osa suomalaista taidehistoriaa.
Salonkiseurapiirien suosikki Pariisissa
Vallgren oli suosittu taiteilija ja myi hyvin jo Pariisissa erityisesti seurapiirien keskuudessa. Hän sai myös kunniamaininnan Pariisin salongissa vuonna 1885 ja osallistui menestyksellisesti kansainvälisiin taidenäyttelyihin esimerkiksi vuonna 1898 Pietarissa ja Wienissä. Seuraavana vuonna hän osallistu Pariisin maailmannäyttelyyn, jossa hän menestyi ja sai myös Grand Prix -mitalin ja hänet ylennettiin Ranskan kunnialegioonan upseeriksi.
1890 hän teki julkisen muistomerkin Jyväskylässä Uno Cygnaeuksen kunniaksi.
Havis Amanda puhuttaa yhä
Yksi Suomen tunnetuimmista veistoksista on Ville Vallgrenin vuonna 1908 valmistunut viisi metriä korkea alastonta naista kuvaava Havis Amanda -suihkulähdeveistos, josta nousi oitis vilkas julkinen keskustelu puolesta ja vastaan. Veistos joutui myös kieliriitojen keskelle.
Nykyperinteisiin kuuluu puolestaan vappuaattona tapahtuva ”Mantan” lakitus. Ylioppilaat pesevät patsaan, ja tämän jälkeen Havis Amanda saa kutreilleen valkolakin. Havis Amandan kupeilla juhlivat myös urheilufanit.
Kuvanveistäjä muutti takaisin Suomeen vuonna 1913. Hän oli aktiivinen veistostaiteen avantgardehahmo ja perusti muun muassa Terracotta-yhdistyksen ja toimi Suomen Kuvanveistäjäliiton puheenjohtajana.
Sijoittajan kokoelmaan kookas naishahmo
Jos hankkii Vallgrenin veistoksen sijoituksena, pitää keskittyä naishahmoihin, sillä hän teki myös jonkin verran muita aiheita. Parhaat tuotantokaudet osuvat vuosiin 1885–1920.
Tosin hyviä hintanoteerauksia on tullut myös hänen 1930-luvun tuotannostaan. Muun muassa suurikokoinen pronssiveistos Tanssiva tyttö vuodelta 1930 huutokaupattiin Hagelstamilla 20 vuotta sitten noin 16 000 eurolla.
Sijoittajan kannattaa ostaa mahdollisimman kookas ja patinoitunut Vallgrenin teos, sillä erityisesti patina on osa hänen tunnistettavaa tyyliään. Vallgren ja maailmankuulu kuvanveistäjä Auguste Rodin olivat tuttavia Pariisissa, ja taiteilijat arvostivat toisiaan. Heidän teoksissaan onkin samoja piirteitä.
Sijoittajan ja keräilijän näkökulmasta unelmalöytö on siis Vallgrenin sensuelli, patinoitunut, isohko pronssinen ja Rodin-tyylinen naishahmo noin 1890-luvulta.
Pienoisveistokset 1 000–2 500 euroa
Vallgrenin pienoisveistokset maksavat tällä hetkellä noin 1 000–2 500 euroa. Isokokoiset veistokset ovat kalliimpia. Ville Vallgren on yleensä signeerannut veistoksensa.
Hän käytti materiaaleina pronssin lisäksi keramiikkaa ja terrakottaa. Vallgren patinoi kipsiä ja teki kipsistä myös reliefejä. Lisäksi hän teki joitakin posliiniteoksia.
Vallgren teki myös esinetaidetta, joista signeeratut ovat kiinnostavia keräilykohteita, osa jopa sijoituskohteita.
Ville Vallgrenin nimissä tehtyihin väärennöksiin en ole koskaan törmännyt.
