veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Valppaana vesillä – miten pelastetaan ihminen?

Valppaana vesillä – miten pelastetaan ihminen?
17.6.2019

Vesipelastustaidot hallitseva osaa pelastaa hukkumisvaarasta sekä itsensä että toisen ihmisen. Taitoja tarvitaan, sillä joka vuosi Suomessa hukkuu 100–150 ihmistä. 

1. Miksi vesipelastustaidot?

Kesähelle houkuttelee veden äärelle. Rannalla, veneessä tai pienelläkin uima-altaalla voi sattua onnettomuus. Oma uimataito on paras sijoitus vesiturvallisuuteen. Uimataitoinen hahmottaa suunnat ja osaa nousta pintaan, vaikka joutuisi veden alle yllättäen. Hän pystyy myös auttamaan muita.

Pieni lapsi voi hukkua jopa puutarhan koristealtaaseen. Omassa pihassa altaan voi aidata, muualla veden läheisyydessä aikuinen pysyy käsivarren mitan päässä lapsesta. Lukemiseen ja älypuhelimeen syvennytään muualla.

Uimarannan infotaululla kerrotaan, kuinka pohja syvenee ja sopiiko ranta kokemattomille uimareille.

2. Mistä tietää, että joku on vaarassa?

Hukkuminen ei näytä samalta kuin elokuvissa. Uhria näyttelevän pää on yleensä pinnalla ja yksi käsi ylhäällä. Hän huutaa apua.

Todellisuudessa hukkuva ihminen on hiljaa. Hän ikään kuin sukeltaa, pää takakenossa. Kädet ja jalat liikkuvat, näyttää kuin hän kiipeäisi näkymättömiä tikkaita. Pinnassa käydessään uhri haukkoo henkeä, eikä pysty huutamaan.

Jos vähänkään epäilee vaaraa, kannattaa kysyä, onko kaikki hyvin. Jos vastausta ei kuulu, on ryhdyttävä auttamaan.

3. Miten pelastetaan?

Pelastusjärjestys on helppo muistaa lyhenteestä HRAP. H tarkoittaa hälyttämistä. Huuda joku lähellä oleva avuksi. Pelastaja itse tai avustaja soittaa hätäpuhelun numeroon 112.

R tulee sanasta rauhoita. Kerro hädässä olijalle, että apu on tulossa. Rauhoitu samalla itsekin. A on apuväline, eli jotakin kättä pidempää ja kelluttavaa. Se voi olla pelastusrengas, kelluva kanisteri tai edes ämpäri. Jos muuta ei ole, niin riisu vaikka paita.

P merkitsee pelasta.  Apuväline viedään uhrille, mieluiten rannalta heittämällä tai sitten uimalla. Jos välineessä on heittonaru, uhrin voi vetää turvaan. Ämpäriin laitetaan vähän vettä ja se heitetään. Pelastettava kääntää ämpärin ympäri ja kelluu sisään jäävän ilman avulla.

Vältä menoa uhrin luo niin, että hän pääsisi tarttumaan kiinni. Hukkuva ihminen panikoi ja voi painaa pelastajan veden alle.

4. Perästä veneeseen

Veneillessä jokaisella pitäisi olla pelastusliivit, sillä kuka tahansa voi kellahtaa veteen. Jos putoaa, takaisin on usein vaikea kiivetä. Veneen perä on parempi kiipeämiskohta kuin laita. Soutuvene kannattaa usein soutaa rantaan niin, että pudonnut roikkuu kiinni perässä.

Veneessäkin olisi hyvä olla tyhjä kanisteri ja heittonaru pelastus- ja hinausvälineiksi. Jos vene kaatuu ylösalaisin, voi kiivetä veneen päälle istumaan ja huutaa apua. Ääni kantaa kauas vettä pitkin.

5. Missä voi oppia hengenpelastusta?

Junior Lifesaver -kursseilla 8–15-vuotiaat uimataitoiset lapset ja nuoret voivat opetella pelastautumista ja pelastamista. Aikuisen kannattaa kysyä kurssia omalta uimahallilta, melontakerhosta tai meripelastusseurasta.

SUH:n opetusvideoita löytyy YouTubesta. SPR:n verkkosivuilla on hyvät elvytysohjeet. Hukkuneen elvytys aloitetaan aina viidellä puhalluksella ja 30:llä rintakehän painalluksella.

Asiantuntijana Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH)  koulutussuunnittelija Anne Hiltunen.

Satu Alavalkama  

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.