veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Näin tunnistat hyvän kelluntapukineen ja pelastusliivin – tässä viisi vinkkiä vesille

Näin tunnistat hyvän kelluntapukineen ja pelastusliivin – tässä viisi vinkkiä vesille
10.6.2024

Uimavedet ovat jo lämmenneet, ja vesi houkuttelee nyt kesänviettäjiä. Pelastusliivi tai kelluntapukine on syytä olla päällä aina vesillä liikuttaessa, olipa uimataito hallussa tai ei. Vain päällä oleva liivi pelastaa.

1. Oikea liivi oikeaan tarkoitukseen

Liivien kantavuus ilmoitetaan Newtoneina (N). Mitä suurempi luku, sitä paremmin liivi kelluttaa.

Suojaimet voidaan jakaa kolmeen luokkaan:

50 Newtonin kelluntapukineet (liivit, takit, 1- ja 2-osaiset puvut) on tarkoitettu uimataitoisille ja käytettäväksi lähellä rantaa, missä apu on tarvittaessa lähellä, sillä kelluntapukine ei käännä veden varaan joutunutta turvalliseen kellunta-asentoon.

On tärkeää, että kelluntapukinetta mukava käyttää ja siinä voi liikkua. Kelluntapukineita ei saa valmistaa alle 25 kg painoisille lapsille. Heillä on aina oltava pelastusliivi. Kelluntapukineen väri saa olla mikä tahansa, eikä pilliä tai heijastinta vaadita.

100 Newtonin pelastusliivit on tarkoitettu lähivesillä liikkumiseen.
Ne kääntävät 10 sekunnissa veden varaan joutuneen tajuttoman ihmisen turvalliseen kellunta-asentoon. Pelastusliivin on oltava väriltään näkyvä. Ne ovat yleensä kirkkaan keltaisia, punaisia tai oransseja. Pelastusliivissä on myös oltava pilli ja Solas-heijastimet.

150 ja 275 Newtonin paukkuliivit

150 N liivit on tarkoitettu avovesille, 275 N liivit avovesille huonoihin sääolosuhteisiin.

Ne kääntävät viidessä sekunnissa veden varaan joutuneen tajuttoman ihmisen turvalliseen kellunta-asentoon. Näiden on myös oltava näkyviä. Lisäksi pilli ja heijastimet ovat pakolliset. Paukkuliivin päälle ei saa koskaan pukea mitään.

Kapteenin vastuulla on varmistaa, että veneessä on vaaditut varusteet kaikille matkustajille.

2. Liivin koko käyttäjän mukaan

Kellunta- tai pelastusliivin (PFD) on aina oltava oikean kokoinen. Todellisessa tilanteessa liian isossa liivissä on riski, ettei se pysy päällä tai nousee liian ylös. Liian pieni liivi puolestaan ei välttämättä toimi oikein.

On tärkeää, että lapselle liiviä ostettaessa ei jätetä kasvunvaraa.

3. Kellunta- ja pelastusliivit läpäisevät useita testejä ennen myyntiin päätymistä

Kelluntapukineet ja pelastusliivit ovat henkilönsuojainasetuksen mukaisia kategorian II ja III tuotteita, joten ennen markkinoille saattamista ne tulee testauksen lisäksi tyyppitarkastaa. Tyyppitarkastuksia tekevät EU:n hyväksymät tarkastuslaitokset.

Jokainen materiaali ja komponentti testataan ensin erikseen, mm. kankaat, vetoketjut, soljet, nyörit, remmit, langat sekä kelluntamateriaali.

Kun kaikki materiaalit ja komponentit on testattu, testataan vielä koko tuote. Ensin sitä esikäsitellään altistamalla se useita kertoja vuorotellen kylmälle ja kuumalle. Sille tehdään myös ns. laaritesti, joka demonstroi sitä, että liiviä heitellään. Tämän jälkeen tarkastetaan muun muassa, että kellukkeet ovat oikeilla kohdilla ja soljet ovat pysyneet ehjinä.

Esikäsittelyjen jälkeen aloitetaan varsinaiset testit. Tuotteelle tehdään mekaanisia testejä mm. vetolujuustesti, polttotesti sekä saumalujuustesti. Kangasta altistetaan UV säteilylle ja sen ominaisuuksia testataan ennen ja jälkeen altistuksen. Paukkuliiviä sadetetaan. Se ei saa laueta sateessa, mutta sen täytyy laueta veteen joutuessaan.

Toimivuustestit tehdään testihenkilöillä. Ensin tarkastetaan, että liivin voi pukea päälle sallitussa ajassa. Liivien kanssa hypätään, pudotaan veteen ja ne päällä uidaan. Pelastusliiveistä mitataan myös varalaita ja kelluntakulma. Varalaita tarkoittaa suupielen ja veden välistä etäisyyttä.

4. Kokeile ennen käyttöä

Liivin on oltava sen verran mukava päällä, ettei epämukavuus estä liivin pitämistä. Kun ostat uuden liivin, tutustu siihen myös vedessä. On tärkeää tietää kuinka liivi toimii juuri sinun päälläsi.

Kaikki ihmiset eivät käänny pelastusliiveissä oikeaan asentoon. Kääntyminen riippuu mm. kehonrakenteesta, vaatetuksesta ja vallitsevista olosuhteista, esim. aallokosta.

Varsinkin lapset ja vauvat kannattaa totuttaa liivin käyttöön etukäteen. On hyvä muistaa, että vauvalla vaippa vaikuttaa kellumisasentoon. Kuiva vaippa saattaa kohottaa pyllyä, vaipan kastuessa asento muuttuu, kun vaippa imee itseensä vettä. Olisi hyvä, että lapset pitäisivät liivejä jo laiturilla sekä saarissa rannan läheisyydessä.

5. Liivi ei ole ikuinen

Kun kelluntamateriaali vanhenee sen kantavuus pienenee. Materiaalit saattavat hapertua säilytyksessä tai UV-säteilyn vaikutuksesta. Liivi voi myös homehtua, jos sitä on säilytetty liian tiiviissä tilassa kosteana.

Hyvä varastointi pidentää liivin käyttöikää. Liivit kannattaa tuoda talveksi pois veneistä ja mökiltä ja säilyttää valolta suojattua.

Paukkuliivi pitää huoltaa tai huollattaa joka vuosi. On tarkastettava, että kaasupullo on kunnolla kiinni ja ehjä, eikä liivi vuoda. Kaasupullon kiinnitystä on tarkastettava säännöllisesti myös veneilykauden aikana.

Olisi hyvä testata liivi aina uuden veneilykauden alkaessa menemällä sen kanssa veteen. Kun liivi ei enää tunnu kelluttavan kunnolla, on aika ostaa uusi liivi.

Uuden liivin hankinta on edessä myös, jos liivi tai joku sen komponenteista on rikkoontunut, jos kokosi on muuttunut niin, ettei liivi enää ole sinulle oikean kokoinen tai jos pelastusliivi on likainen.

Käyttöohjeessa on yleensä ilmoitettu maksimikäyttöikä. Osta uusi liivi, kun käyttöikä on tullut täyteen, vaikka se vaikuttaisikin ehjältä ja kunnolliselta.

Älä koskaan osta lasten liivejä käytettynä, jos et tiedä, miten niitä on pidetty tai säilytetty. Tarkasta aina, että liivi todella toimii.

Hyvä liivi on ehjä, puhdas, toimiva ja sopiva, sekä päällä vesillä liikuttaessa. Vain päällä oleva liivi pelastaa.

Vinkit laati SGS Fimko Oy:n henkilönsuojainyksikön erityisasiantuntija Hanna Koskinen.

Minna Petäinen

Kuva: SGS Fimko Oy

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti