Samalla kun uusiin autoihin tulee yhä uusia ajamista avustavia toimintoja, kuljettajaa häiritsevä informaation määrä kasvaa tolkuttomasti. Tämä häiritsee erityisesti ikääntyneitä autoilijoita.
Koko 1900-luvun ajan useimmissa autoissa oli selkeät mittarit ja muutamia varoitusvaloja, jotka kertoivat moottorin öljynpaineen hiipumisesta, latauksen ongelmista tai kaukovalojen kytkemisestä.
Sen sijaan nykyauton mittaristo ja monitoiminäyttö ovat täynnä jos jonkinlaista informaatiota, minkä lisäksi varoitusjärjestelmät sytyttelevät ohjaamoympäristöön merkkivaloja ja soittavat toinen toistaan kammottavampia piipityksiä ja ulinoita.
Liikennelääketieteen professori Timo Tervo sanookin, että varoitusjärjestelmät ovat helposti ongelmallinen asia: pahimmillaan ne varoittelevat viattomasta lumikasasta mökkitiellä ja varastavat turhaan kuljettajan huomion.
”Esimerkiksi jos huollossa ei ole huolehdittu rengaspainevaroittimien nollaamisesta ja varoitusvalo syttyy, niin se häiritsee kuljettajan keskittymistä ajamiseen, vaikka paineet todettaisiin normaaleiksi. Kun kojetauluun tulee kaikenlaisia viestejä ja varoituksia, kuljettajalla on intuitiivinen tarve ryhtyä heti selvittämään, mikä autossa on vialla ja se vie paljon huomiota ajamisesta – jopa enemmän kuin kännykän käyttö.”
Kuljettajan ympäristöstä auto- ja liikennetoimittajille hiljattain luennoinut tutkimustiimin päällikkö Merja Penttinen VTT:stä lisää, että informaatiotulva ja sen hallinnan haasteet pätevät toki kaikkiin kuljettajiin, mutta ne korostuvat erityisesti iäkkäillä ihmisillä.
”He eivät pysty enää valikoimaan viestien tulvasta sillä hetkellä tärkeintä informaatiota ja monet iäkkäät kuljettajat kompensoivatkin tilannetta ajamalla hitaammin kuin muut – tai vastaavasti esimerkiksi valitsemalla reittejä, joilla ei ole kaikkein vaikeimpia risteyksiä”, Penttinen toteaa.
Säätönupit parempia senioreille
Vanhemmilla ihmisillä myös hitaammin mukautuva näkö voi tehdä nykyautojen toimintojen käytön vaikeaksi.
”Isompien näyttöjen ja selkeiden ikonien tuominen kuljettajan käyttöliittymään helpottaa toki kaikkia kuljettajia, mutta se parantaa erityisesti ikäihmisten kykyä nähdä niin navigaattorin kuin muiden ajamiseen liittyvien sovellusten informaatiota ja käytettävissä olevia komentoja. Kun näytöt kasvavat, iäkkäille olisikin parempi suurentaa ikoneja – ei suinkaan lisätä näytöllä olevan tiedon määrää”, Penttinen sanoo.
Osasyynä kosketusnäyttöjen yleistymiseen on se, että ne ovat autonvalmistajille halvempia tehdä kuin näyttö, jonka käyttämiseen on useita säätönuppeja. Katkaisimien ja nuppien korvaaminen kosketusnäytöllä on kuitenkin riesa seniorikansalaisille.
”Kosketusnäyttö vaatii lähes aina käden ja katseen yhtäaikaista toimintaa, ja katse saattaa tästä syystä olla pois tiestä pidempiä aikoja kuin perinteisiä kytkimiä käytettäessä. Iän myötä myös sormien näppäryys saattaa olla heikentynyt, ja tästä syystä tarkkuutta vaativien tehtävien suorittaminen – kuten kosketusnäytön käyttö liikkuvassa autossa – voi olla vaikeampaa kuin perinteisten nappuloiden ja kierrettävien säätimien käyttö”, Penttinen muistuttaa.
Suomen autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi pitää hänkin nappuloilla ja rullilla ohjattavaa näyttöä sen rajoitteista huolimatta toimivampana ratkaisuna kuin kosketusnäyttöä. ”Varsinkin jos näyttö on sijoitettu autossa alhaalle, sen käyttäminen vie katseen täysin pois liikenteestä. Sormen pitää osua oikeaan kohtaan, mikä voi olla erityisesti ikäkuljettajalle hankalaa.”
Jatkuvasti pysähdellen
Iäkkäät ymmärtävät usein nuoria paremmin omat rajoitteensa. Tämä saattaa kuitenkin tehdä informaatiotulvan kanssa ajamisesta aika takkuista. Penttisellä on tästä hyvä esimerkki:
”Yhdessä meidän kenttäkokeessamme iäkäs kuljettaja pysäytti auton joka kerta tarkastaessaan ajoneuvopäätteeseen saamansa liikennetiedon. Tällainen toiminta ei ole optimaalista liikenteen sujuvuuden kannalta, mutta kertoo hyvin siitä, että kuljettaja ei halunnut tehdä tehtävää ajon aikana kaupunkiliikenteessä.”
Kosketusnäytön vuoksi iäkäs kuljettaja saattaa ajossa välttää auton toimintojen käyttämistä ja kärsiä tämän seurauksena huonommin hallittavasta tai epämukavammasta autosta.
Liikennelääketieteen professori Timo Tervo sanoo, että kun kuljettaja menee kosketusnäytön menuun, auto pitäisi oikeastaan aina pysäyttää.
”Iäkkäille ihmisille tulee herkästi tunne, että kun kosketusnäytön menu on niin vaikea käyttää, hän toivoo vain, että voi kunpa kukaan ei koskisi siihen – sekin voi olla yksi stressitekijä liikenteessä”, hän toteaa.
Tervon mielestä varusteiden käyttöä pitää harjoitella, normaalissa liikenteessä niiden toimintaan ei voi perehtyä.