veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Taidekauppa ja rahanpesu – yli 10 000 euron taideteoksen ostajan henkilöllisyys ja varojen tausta vahvistettava

Taidekauppa ja rahanpesu – yli 10 000 euron taideteoksen ostajan henkilöllisyys ja varojen tausta vahvistettava
11.2.2019

Uusien, vuoden 2019 alusta Euroopan Unionissa voimaan tulleiden rahanpesusäännösten mukaan taidekauppiaan pitää vahvistaa jokaisen yli 10 000 euron taideteoksen ostajan henkilöllisyys sekä ostoon käytettyjen varojen tausta ennen kuin hän myy teoksen.

Aiemmin kauppiaan piti toimia näin vain, jos asiakas halusi maksaa käteisellä. Nyt uusi laki koskee muitakin maksutapoja.

Taidekauppiaan vastuu

  1. On varmistettava, että ostaja on todella se, jolta rahat tulevat.
  2. Tiedot on tarkistettava aina, kun myydään vähintään 10 000 euron taideteos.
  3. Koskee kaikkia maksumuotoja, ei pelkästään käteistä.

Rahanpesu on ollut vaiettu aihen taidemarkkinoilla

Esimerkiksi Edelfeltin tai Gallen-Kallelan maalausten tai muiden arvokkaiden taideteosten myyminen yksityisesti toiseen yksityiseen taidekokoelmaan on helppoa ilman, että viranomaiset saavat tietää asiasta mitään.

Yksityisillä taidemarkkinoilla tulee harvoin julki myöskään tieto siitä, keitä teosten todelliset ostajat ovat. 

Taidekauppa on viimeisiä sijoitusmarkkinoiden alueita, joilla bulvaanina toimiminen, nimettömyys ja välittäjien vaikeneminen ovat hyveitä. Esimerkiksi maailman kalleimpia maalauksia myydään ja ostetaan siten, että asianajajat ja pankinjohtajat hoitavat kaupat keskenään, eikä välttämättä koskaan käy ilmi, keitä heidän asiakkaansa ovat.

Nyt tilanne on muuttumassa. Muutosta ajaa tiukentunut suhtautuminen rahanpesuun. Rahanpesun taustalla on yleensä järjestäytynyttä rikollisuutta, ja rahanpesua käytetään hyväksi myös terrorismin rahoituksessa. Siksi Euroopan unioni pyrkii entistä tarkemmin säädöksin suitsimaan rahanpesua.

Varmuus ostajasta ja maksajasta

Enää ei myöskään riitä, että taidekauppias tietää, kuka ostaja on. Kauppiaan on lisäksi varmistettava, että myös kaupassa käytettävä raha on todellakin ostajan rahaa.

Toisaalta jo aiemmat rahanpesulait vaativat, että huutokauppojen ja taidekauppiaiden oli ilmoitettava epäilyttävät ostokset viranomaisille. Käytännössä ilmoituksia on tullut ani harvoin.

Yksityisen tahon, esimerkiksi taiteilijan, ei aiemminkaan ole tarvinnut ilmoittaa taideteoksen myynnistä viranomaisille, vaikka kaupassa saadun rahan alkuperä olisi häntä mietityttänyt. Nykyään toiminimellä työskentelevä taiteilija joutuu rahanpesurikoksesta vastuuseen, jos hän ottaa vastaan rikollista rahaa myydessään omia teoksiaan.

Käytännössä harvalla pientaideyrittäjällä on resursseja, saati pokkaa tarkistaa taidetta myyvän henkilön varallisuustilannetta, kunniallisuutta tai kansainväliseltä tililtä tulleen rahan alkuperää. Tarkistamista vaikeuttaa sekin, että hämärä raha tulee usein ulkomaiselta pöytälaatikko- tai holding-yhtiöltä.

Hyvin arvokkaiden taideteosten yksityismarkkinoihin uudet säännökset joka tapauksessa vaikuttavat, sillä tähän asti taiteen välittäjät eivät ole paljastaneet toisilleen, kenen nimissä ovat hieromassa kauppoja arvoteoksesta. Ostaja tuskin olisi löytänyt haluamaansa teosta ilman välittäjää, mutta myyjän nimen paljastaminen johtaisi siihen, että ostaja ja myyjä tekisivät kaupat ilman välittäjää. Välittäjä jäisi silloin ilman palkkiota työstään.

Uusien säännösten mukaan ostajan ja myyjän nimiä ei voisi enää salata. 

Rahanpesu ja taiteen hinta

Rahanpesun vaikutus taiteen hintaan on taidemarkkinoilla melko vaiettu aihe, mutta yleisesti uskotaan, että se on vaikuttanut muun muassa venäläisen taiteen hintojen nousuun. Ulkomailla kuulee etenkin venäläisten haluavan usein maksaa isot taidesijoitushankintansa puoliksi käteisellä, puoliksi pankin kautta.

Taiteen hintojen taustaa olisi tärkeää selvittää siksi, että se antaisi osviittaa hintatason kestävyydestä.

Rahanpesurikoksissa taide on useimmiten vain osa rikoskokonaisuutta, ja siksi sen osuus jää vähemmälle huomiolle.

Olen itse yrittänyt tutkia rahanpesua taidekaupan näkökulmasta keskusrikospoliisin, Interpolin ja Europolin rekistereistä, mutta perusteellista tutkimusta ei toistaiseksi ole ollut mahdollista tehdä. Päärikoksen nimike on usein jokin muu kuin rahanpesu, ja muun muassa siksi taidekauppoihin liittyvää, rekistereissä hajallaan olevaa tietoa on vaikea saada kaivettua esiin.

Uudet rahanpesusäännökset toivottavasti selventävät tilannetta.

Pauliina Laitinen-Littorin 

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.