Skotlantilainen antiikkikauppias osti mielestään mielenkiintoisen pikku-ukkelipatsaan pikkurahalla ja laittoi sen sitten piirongin laatikkoon muun krääsän joukkoon. Tytär löysi sen sittemmin, ja nyt odotetaan, että tuo tosi harvinaislaatuiseksi shakkinappulaksi osoittautunut ukkelipatsas nousisi jopa miljoonaan euroon lähipäivien huutokaupassa.
Kaikki kirpputoreilla kävijät haaveilevat löytävänsä jotain ainutlaatuista, jonka saa tietämättömältä myyjältä ostettua pilkkahinnalla. Harva siinä onnistuu varsinkaan nykyisin, kun netin kautta löytyy miljoonia hintatietoja.
Mutta joitakin on ainakin joskus onnistanut. Skotlannissa eräs antiikkikauppias osti vuonna 1964 mursun torahampaasta kaiverretun pienen ukkelipatsaan maksaen siitä noin 6 euroa vastavan summan. Sen enempää ostostaan tutkimatta hän laittoi sen piirongin laatikkoon, ja sinne se unohtui 55 vuodeksi.
Antiikkikauppiaan kuolemansa jälkeen tytär löysi ”nuken” ja muisti, kuinka oli pienenä sillä leikkinyt ja kuvitellut, että tällä mystiseltä näyttäneellä mieshahmolla saattoi olla maagisia voimia. Nyt hän arveli, että sillä voisi olla jopa arvoa ja vei sen Sotheby´sin huutokaupan asiantuntijan tutkittavaksi.
Tämä huomasi oitis, että kyseessä oli vuonna 1831 Skotlannista löydettyyn shakkipeliin kuuluva nappula, jonka nappuloista suurin osa on Lontoossa British Museumissa ja muutama löytyy Skotlannin Kansallismuseosta. Viisi oli kadoksissa, ja tämä oli yksi niistä. Kaikkiaan nappuloita on ollut kolmea pelilautaa varten. Löydöspaikalta löytyi myös vyön solki, mikä todennäköisesti auttoi niin valmistusajan kuin -paikankin määrittämisessä.
Nykymuotoisen shakin edeltäjiä on ollut mm. Intiassa, Kiinassa, Iranissa jne. Euroopassa shakkia on pelattu jo yli tuhannen vuoden ajan. Oletetaan, että nämä shakkinappulat, joista siis yksi tulee heinäkuun 2. päivänä huutokauppaan - olisi tehty 1200–1300-luvulla Trondheimin seutuvilla Norjassa.
Huutokauppayhtiö Sotheby´s arvioi nappulan hinnaksi 600 000–1 000 000 miljoona euroa.
Hopeiset nappulat tarjolla Suomessa
Pitkästä aikaa oli myös täkäläisessä huutokaupassa tarjolla shakkinappuloita, ja ne olivat vähän eri näköisiä kuin muinaisnorjalaisten kaivertamat. Mursun luun sijasta ne on tehty 925 promillen hopeasta Lapponialla 1976–1977, ja design on Zoltan Popovitsin. Tämä unkarilais-suomalainen kuvanveistäjä on suunnitellut koruja Lapponialle ja työskennellyt myös Arabialla vierailevana taiteilijana. Hänen veistoksiaan löytyy mm. Helsingin Itäkeskuksesta sekä Forumin kauppakeskuksesta.
Bukowskis Marketilla oli näitä hopeisia shakkinappuloita myynnissä kahdeksana eränä juhannuksen alla. Lähtöhinta/nappula oli 300–500 euroa, mutta vain yksi nappula ylti minimihintaan.
Muumimukeista maksettu tuhansia
Muumimukivillitys näkyy vähän jokaisessa huutokaupassa. Stockholms Auktionsverkin Helsingin konttorin kesäkuisessa huutokaupassa oli tarjolla useampikin harvinaisuus, ja harvinaisuutta ei tällöin mitattu valmistusvirheiden määrällä.
Muumi-erikoismukit on valmistettu Arabian tehtaalla Helsingissä 1991, ja ne ovat ainutlaatuisia taiteilijakappaleita. Mukana oli myös Moomin Charactersin todistus. Kyseessä ovat siis Camilla Mobergin suunnittelemat Muumimukit ajalta, jolloin Tove Slotte oli äitiyslomalla. Kyseessä ovat mitä todennäköisimmin mallikappaleet, joita normaalisti katselmoidaan suunnittelijan kanssa. Lopullinen tuote hyväksytään malleista.
Erikoismukit maksoivat huutomaksuineen 3 500–4 000 euroa/muki.
Nämä mukit olivat hieman toista kuin Janakkalassa toukokuussa huutokaupatut ”uniikit painovirheelliset muumimukit”. Mukana oli maailman harvinaisimmaksi muumimukiksi tituleerattu Vilijonkka-muki, joka tällä kertaa huutokaupattiin ”vain” 2 100 eurolla. Huhtikuussahan samainen muki myytiin 6 100 eurolla, mutta ostaja perui kaupan löytäessään onnekseen hiusmurtuman mukin korvasta.
Halventuneet ovat myös japanilaiset Moominvalley-puiston mukien hinnat alkurytinän jälkeen. Kun moni luuli, että näitä mukeja on tarjolla tässä muumipuistossa kävijöille vain pieni erä, näitä mukeja hamstrattiin ja enimmillään niistä maksettiin Suomessa jopa yli 500 euroa, kun Japanissa hinta oli ja on muumipuistossa kävijöille 34 euroa. Voitto oli siis melkoinen.
Mutta kun näitä mukeja saa ostaa puistossa yhä 2 mukia/kävijä, hinnat ovat laskeneet - ja laskevat varmasti edelleenkin. Alimmillaan nettikauppapaikoissa niistä pyydetään yhä noin 200 euroa. Tarjontaa on Japania myöten, mutta tulli- ym. maksujen jälkeen hinta saattaa nousta melko isoksi.
Jos minulla noita mukeja olisi, pyrkisin heti pääsemään niistä eroon, jos joku niistä tuonkin summan maksaisi. Optimistisimmat pyytävät niistä yhä yli 300 euroa. Ja jotkut ehkä maksavatkin.
Karusellikokoelma ja Hermèsin turvakypärä
Bonhamsin huutokauppayhtiöllä oli erikoinen kokoelma tarjolla juhannuksen tienoolla – nimittäin ns. Freelsin karusellikokoelma. Karusellien keräily lienee aika harvinaista jopa Yhdysvalloissa jo pelkästään vaatimansa tilan takia, mutta tämä keräilijä oli onnistunut tekemään sillä myös bisnestä – hän nimittäin kierrätti kokoelmaansa näytillä eri puolilla Yhdysvaltoja.
Kokoelman arvokkaimpia kohteita pidetään maailman karusellitaiteen mestarillisimpina luomuksina. Niihin kuuluu erityisesti hienosti koristeltu kameli vuodelta 1924, joka aikoinaan tehtiin erään huvipuiston omistajan tyttären vaatimuksesta. Hemmotellun tyttären pyynnön täyttäminen varmastikin vähän harmitti – samoin se, että kameli jäi nyt myymättä. Hinta-arvio oli noin 100 000 euroa, mutta korkein tarjous jäi alle hyväksyttävän hinnan.
New Yorkissa oli puolestaan kesäkuussa Christie´sin muotitavaroihin keskittynyt huutokauppa, jossa myytiin merkkivaatteiden ja -laukkujen ohella mm. kiinnostava erikoisuus: rakennusmiesten muovisen turvakypärän aavistuksen naisellisempi malli, jonka hinta nousi peräti noin 2 500 euroon. Se oli Hermèsin valmistama vuonna 2003, mikä selittää osaltaan maksettua hintaa. Koska tätä turvakypärää tuskin montaa kertaa käytetään, ostaja sai mukaansa myös Christie´sin pölypussin.
Pentti Avomaa
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.
