veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Kävyt talteen viljelyksiltä ennen pakkasia – metsä kasvaa

Kävyt talteen viljelyksiltä ennen pakkasia  – metsä kasvaa
14.7.2020

Männyn ja kuusen käpyjä kerätään niiden siementen takia. Siemenistä kasvatetaan taimia, joista aikanaan kasvaa metsää. Siemenyritysten viljelyksillä kerätään männyn käpyjä joka syksy, kuusi tuottaa käpyjä harvemmin.

Havupuiden kukkasilmut muodostuvat kesä–heinäkuussa. Jos kesä on lämmin, puut kukkivat runsaasti ja käpyjä tulee paljon. Männyllä kävyn kehitys kestää kolme kesää, kuusen käpy valmistuu jo toisena kesänä.

Kuusella on hyvä käpysato pari kertaa vuosikymmenessä. Viime vuonna kuusi tuotti Etelä- ja Keski-Suomessa runsaan käpysadon, parhaan sitten vuoden 1989.

Kävyistä 80 prosenttia viljeltyjä

Suomessa myydään vuosittain männynsiemeniä liki 9 000 kiloa, joista yli 7 000 kiloa metsäkylvöön ja loput taimitarhoille; kuusensiemeniä myydään tuhatkunta kiloa, josta liki kaikki taimitarhoille.

Viime vuosien isot puunhakkuut ovat lisänneet havupuiden siemenkauppaa ja vielä enemmän taimikauppaa.

Metsäpuiden siemenmarkkinoilla on kaksi isoa valtio-omisteista toimijaa: Siemen Forelia Oy ja Tapio Palvelut Oy.

Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä kertoo, että havupuiden siemenistä ainakin 80 prosenttia tulee siemenviljelyksiltä. Loput tulevat metsikkökeräyksistä, joita tarvitaan lähinnä Oulujärven pohjoispuolella.

Siemenviljelyksiltä saadaan jalostettuja siemeniä. Niistä syntyvät puut tuottavat parempilaatuista metsää kuin luontainen paikallinen siemen.

”Jalostettu siemen nopeuttaa männyn ja kuusen kasvua noin 20 prosenttia, ja metsän kiertoaika lyhenee 10–20 vuotta”, Niemelä konkretisoi.

Siemenviljelyksillä yrittäjät työntekijöineen keräävät kävyt puista, henkilönosturien avulla.

Siemen Forelia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen sanoo keruukauden kestävän yleensä syyskuun lopusta joulukuulle. Urakoitsijat yrittävät järjestää keruut poutasäillä ja ennen pakkasia.

Lähes kaikki havupuun siemenet saadaan Suomesta. Huonoina käpyvuosina Ruotsista on tuotu joitakin satoja kiloja jalostettua kuusensiementä.

Tuotantoketju selvillä

Hyvä käpy on kuiva ja täysin avautumaton. Litraan menee noin 25 kuusen, mutta ainakin 60 männyn käpyä. Litrasta männyn käpyjä saa noin viisi grammaa siemeniä. Kilosta siemeniä saa yli 120 000 tainta.

Kaikkien siementen ja taimien tuotantoketju on jäljitettävissä, sillä jokaisessa hyväksytyssä siemenerässä on Ruokaviraston myöntämä kantatodistus.

Pulkkinen kertoo, että Siemen Forelian satoa kerää syksyisin jopa 80 ihmistä. He ovat urakoitsijoiden palveluksessa, ja heistä iso osa on ulkomaalaisia.

Kuusen käpyjä kerätään vain hyvinä käpyvuosina. Niitä ovat viimeksi olleet 2019 ja 2012.

Forelian Saarijärven karistamossa sadoistatuhansista kävyistä siemenet karistellaan kahdella kuivauskoneella. Pulkkinen kertoo, että vuoden 2019 loppusato karisteltiin kesäkuun 2020 alussa.

Karistelun jälkeen siemenet pullotetaan ja lähetetään Rovaniemen varastoon. Varastossa havupuun siemen kestää kymmeniä vuosia.

”Emme voi vaikuttaa satoon muuten kuin varastoimalla siementä. Nyt varastot ovat täynnä vuosikausiksi”, Pulkkinen sanoo.

Tapiolla on Hausjärvellä siemenkeskus, jossa on kaksi käpykaristamoa. Keräyksissä toimii vuosittain vähintään noin 50 henkilöä.

Keruu sovitaan ennalta

Käpyjen kerääminen eli metsikkökeräys ei ole jokamiehenoikeus, vaan kerääjän on saatava maanomistajan lupa.

Pulkkinen selventää, että päähänpisto ei ole hyvä syy kerätä käpyjä. Siemenyritykset eivät ota vastaan tilaamatta tulleita käpysäkkejä. Yritykset tiedottavat, jos ne tarvitsevat käpyä. Silloinkin keruualue on tarkasti määritelty.

Käpyjä kerätään tuoreilta hakkuilta maassa olevista latvuksista. Kävyt vettyvät noin viikossa, joten ne pitää kerätä nopeasti puunkaadon jälkeen. Toisinaan myös taimikoissa on käpyjä kerättävissä.

”Käpyjä oli takavuosina helppo kerätä maasta, kun metsuri jätti karsimiensa puiden oksat siististi tukkipinojen viereen. Nyt metsäkoneen jäljiltä käpyjä on vaikea löytää oksakasoista”, Pulkkinen havainnoi.

Metsikkökeräyksessä yleensä metsänhoitoyhdistykset toimivat aliurakoitsijoina.

Niemelä sanoo, että mäntykäpyjen metsikkökeräystä jatketaan tarpeen keväälle asti, jos on hankikeli ja valoa.

Metsikkökeräyksiä järjestetään hyvinä käpyvuosina Pohjois-Suomessa. Viimeksi Siemen Forelia on kerännyt männynkäpyä laajasti 2002–2004, Tapio 2006.

”Jos lämpöä riittää ja siemenet tuleentuvat, keräämme tulevana talvena satojatuhansia litroja männynkäpyä”, Niemelä ennakoi kesäkuussa.

Kävyn litrahinta vaihtelee 80 sentistä 1,60 euroon

Metsikkökeräyksessä kävyn litrahinta on matala, noin 80 sentistä 1,60 euroon, joten hakatun leimikon on hyvä sijaita lähellä kerääjän elinpiiriä.

Siemenyrityksillä on suoria sopimuksia yksityisten kävynkerääjien kanssa. Sekä Pulkkinen että Niemelä sanovat kokeneen metsikkökerääjän ansaitsevan parhaimmillaan tuhansia euroja keruukaudessa, kovalla työllä. Niemelän mukaan pääosa kerääjistä on ollut eläkeläisiä.

KÄPYTULOJEN VEROT Käpytulot ovat verottomia, kun kerääjä kerää kävyt itse eikä jalosta niitä myyntiin esimerkiksi askartelutuotteina. Jos poimija tekee työtä työsuhteessa, korvaus poimimisesta on palkkaa ja se verotetaan ansiotulona.

Hannu Kaskinen

 

 

 

Rahat, verot, työ & eläke, koti