Fiat Talento on pirteä peruspaku

Fiat siirtyi vuosi sitten PSA:n ja Toyotan kanssa tonniluokan pakettiautoissa tehdystä yhteistyöstä Renault-Opel-Nissan-leiriin. Vaihdoksen myötä uusi Talento korvasi aiemman kumppanuuden pohjalta tehdyn Scudo-mallin. 

Renault Traficiin pohjautuvan pakettiauton ostajan valinnanvara kasvoi entisestään, kun Fiat toi samasta perustasta oman versionsa ja liittyi Talentollaan neljäntenä automerkkinä joukkoon. 

Talenton valttina ovat vakiovarusteisiin kuuluvat peruutuskamera ja 7-tuumaisella kosketusnäytöllä varustettu radio- ja navigointijärjestelmä.

Peruutuskameran saa Nissaniinkin osana 800–835 euron hintaista Tech Pack -pakettia, ja sillä varustettunakin Nissan NV300 on halvempi kuin Fiat: 125-hevosvoimaisella moottorilla Nissan NV300:n pitkä malli matalammalla kattokorkeudella L2H1 maksaa 30 001 euroa kun Fiat Talento maksaa vastaavalla koneella 34 282,47 euroa. Fiatin hinnalla Nissanin saa tehokkaimmalla 145-hevosvoimaisella moottoriversiolla.

Fiat Talenton ja Nissan NV300:n koeajojen välillä oli muutama viikko, joten aivan päittäin niitä ei voinut vertailla. Koeajojen muistiinpanoissa on kuitenkin muutamia eroavuuksia.

Niiden perusteella vaikuttaisi siltä kuin autojen äänieristyksessä olisi eroja. Siinä missä Nissanin melutaso on vaimea, Talento on meluisa. Dieselin rouskutus kuuluu selvästi ohjaamoon ja ohjaamoa hallitsevan vanhanaikaisen pakun metallisen rouhean moottorimelun lisäksi Fiatissa joutuu kuuntelemaan kumeaa yleismelua. Talenton äänimaailmaa sävyttivät ainakin koeajoautossa myös kojelaudan ritinät ja ikkunoista kuuluvat huminat, jotka heikentävät Fiatin laatumielikuvaa. 

Häiritseviä peilikuvia

Talenton ohjaamo on hyvin samannäköinen kuin Nissan NV300:ssa. Nissanin tavoin nousukahvat puuttuvat Fiatistakin. Hallintalaitteet ovat samanlaiset ja vaihteenvalitsin on samassa hyvässä paikassa sopivasti käden ulottuvilla.

Mittaristosta puuttuu vedenlämpömittari, vain sininen varoitusvalo kertoo kylmästä koneesta. Nissanin pöydäksi muuttuva keskimmäinen istuin ja lattiatasossa sijaitseva väliseinän luukku pitkien tavaroiden kuljettamiseen kuuluvat Fiatinkin varustukseen. 

Ford Transitin tapaan Talentossa peruutuskameran kuva näkyy taustapeilissä. Pieni kuva vaatii tottumista, mutta siitä on peruutettaessa kuitenkin apua ahtaissa paikoissa ja takana liikkuvien ihmisten ja autojen seuraamisessa.

Eteenpäin ajettaessa Talenton peruutuspeili häiritsee ajamista, sillä siinä näkyy ohjaamon ja kuormatilan välisen ikkunan heijastama näkymä tuulilasista eikä luonnollinen näkymä auton takaa, mikä luo sekopäisen tunteen.

Talenton vänkärin puoleisessa häikäisysuojassa on iso peili, jolle ei ole kantta. Naiskyytiläinen piti sitä häiritsevänä.

Kuljettajan istuimessa on niukanlaisesti säätöjä, mutta se tukee istujaa varsin hyvin. Selkänoja on pulleahko, ristiselän tuen säätöä ei ole ja kallistusta voi säätää vain portaittain. 

Reipasta menoa

Vaikka Fiat käyttää Talenton moottorista omaa ECOjet-nimitystään, kyseessä on sama Renault´n kone kuin Nissanissakin. Nissan NV300 oli koeajossa moottorin tehokkaimmalla 145-hevosvoimaisella versiolla, jolla se liikkui ripeästi, mutta Talentosta saatujen koeajokokemusten mukaan 125-hevosvoimainenkin riittää pirteään liikkumiseen. Nämä molemmat twinturbo-versiot poikkeavat suorituskyvyltään selvästi yhdellä ahtimella varustetusta 95-hevosvoimaisesta vaihtoehdosta.

Talenton kone vastaa ripeästi kevyen kaasupolkimen liikkeisiin ja kone kiertää mukisematta yli 4 000 kierrokseen, joten kolmosvaihteellakin pääsee kiihdyttämään satasen nopeuteen. Hyvin vääntävän ja pirteästi reagoivan moottorin ansiosta vauhdinpito on helppoa kaikissa liikennetilanteissa. Ainoastaan hidas, perinteistä hyötyajoneuvokulttuuria edustava vaihteensiirto hidastaa jonkin verran tahtia.

Satasen vauhdilla kone kiertää kuutosvaihteella 1 800 kierrosta minuutissa ja tasakaasulla melutaso on kohtalaisen maltillinen.

ECO-nappia painamalla Fiatin kulku muuttuu selvästi tahmeammaksi ja kiihtyvyys heikkenee, mutta liikenteen rytmissä pysyy silti hyvin ja valtatiellä Talento kulkee kuin juna eteenpäin. Kun moottoritiellä kuutosvaihde silmässä kytkee vakionopeussäätimen päälle, Fiatin ratissa ei tarvitse turhia ponnistella.

EU-normiarvojen mukaan Renault´n moottorin 125-hevosvoimainen versio on kolmikon taloudellisin, ja sillä on myös pienin päästöarvo. Pääosin ilman ECO-ajotilaa ajetussa ja katkonaisessa koeajossa kulutus nousi aivan toisiin lukemiin kuin mitä EU-normiarvot kertovat: sisarmallinsa Nissan NV300:n tavoin Talento vei yhdeksän litraa dieseliä sataa kilometriä kohden. 

Sopivan kimmoisa

Fiatin hydraulisesti tehostettu ohjaus tuntui jostain syystä jäykemmältä kuin Nissanin – ei haitallisessa määrin, mutta Volkswagen Transporterin mukava jouheus Talenton ohjauksesta puuttuu. Tunto ei ole kummoinen mutta ohjaus keskittää hyvin ja Talento on ylipäätään varsin suuntavakaa.

Mutkaisella kantatiellä tavarat saavat tarvittaessa ripeätäkin kyytiä, sillä sopivasti kimmoisa alusta pitää pyörät hyvin tiessä kiinni reippaassakin vauhdissa ja huonopintaisellakin päällysteellä.

Vauhdikkaassa ajossa Talento aliohjautuu voimakkaasti monien etuvetoisten pakettiautojen tapaan, eikä Fiatia kannata tiukoissa kaarteissa yrittää viedä pitokyvyn rajalle asti, siihen alusta ei mukaudu eikä ohjaus ole tarpeeksi tarkkaa, mutta tehokkaan koneen ansiosta matka etenee silti reippaasti, sillä Talenton saa vedätettyä  kaarteista ripeästi ulos.

Soratiellä Talento on hyvin kotonaan, siellä se on hauska ja mukava ajaa. 

Kuusi tonnia alvia

Talenton kuormatilan koko on sama kuusi kuutiota kuin kilpailijoillakin. Kuormatilan seinissä on kiinnityslenkkejä aivan lattian rajassa kiitettävän tiheässä, mutta niitä löytyy myös ylempää. Lisäksi lenkkejä on kuormatilan ja ohjaamon välisessä seinässä lähellä kulmausta ja takaovien lastausaukon reunoissa. Väliseinän ikkuna on Talentossa vakiona.

Mäkilähtöavustin, polttoainekäyttöinen lisälämmitin, manuaalitoiminen ilmastointi ja nahalla verhoiltu monitoimiratti, jossa on audiojärjestelmän ja vakionopeussäätimen käyttöpainikkeet, kuuluvat Talenton perusvarustukseen.

Koeajoautossa oli lisäksi lisävarusteina metalliväri, 536,91 euroa, ja vetokoukku, 516,31 euroa sekä verhoomo Sorsan tekemä 711 euron hintainen vanerointi.

Koeajetun 125-hevosvoimaisen L2H1-Talenton 34 282,47 euron perushinnassa on yrityksille vähennyskelpoista arvonlisäveroa 6 060,00 euroa. 

Vastinetta rahalle: Markkinoilta löytyy modernimpia ja hienostuneempia pakuja mutta Fiat Talento on ihan kelpo työkalu, vähän karu mutta reipas kulkemaan. Talento on asiallinen, perinteisen tuntuinen pakettiauto, jolla kuorma kulkee reippaasti. Nissanin vastaavalla pakettiautolla on kuitenkin hintaetu puolellaan ja sillä on pitempi viiden vuoden ja 160 000 kilometrin takuu, kun Fiatin takuu on vain kolme vuotta ja 100 000 kilometriä.

PLUSSAT

+ Pirteä moottori 
+ Rento ajettava 
+ Asiallinen varustus 

MIINUKSET

- Niukka mittaristo
- Meluisa
- Ei hyllyä katonrajassa

TEKNIIKKAA

Lue myös: Nissan NV300 nelikon edullisin - paku liikkuu ripeästi

Juha Partanen