BMW X3 uudistui – vai uudistuiko?

Uusi X3 on valmistajan tietojen mukaan aivan uusi auto, mutta se näyttää todella konservatiiviselta askeleelta. Ajettavuudeltaan tai käytettävyydeltään uutuus ei tarjoa yhtään mieleenpainuvaa piirrettä, mutta monilta osin uusi X3 on taattua BMW:tä.

Onko BMW X3 niin hyvä auto, että sitä on vaikea uudistaa, vai onko BMW:llä luovuus hiipunut?

Kun kalliissa katumaasturissa on edelleen iänikuiset kahvakäyttöiset, portaittain säätyvät etuistuinten selkänojat, tulee tunne, että Münchenissä kiinnitetään huomiota vääriin asioihin. Koeajoautossa olleiden urheiluistuinten selkänojan sivuttaistukien säätö on hyvä lisä, mutta se ei korvaa BMW:n istuinten säätöpuutteita.

Keskikokoinen katumaasturi X3 on BMW:lle merkittävä malli, sillä sen kahta edellistä sukupolvea myytiin vuodesta 2003 lähtien yhteensä yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Menestys lienee yksi syy siihen, että koriltaan täysin uusi X3 näyttää edeltäjänsä kaltaiselta: hyvin toimivaa konseptia ei ole haluttu lähteä muuttamaan radikaalisti.

Alumiinin käytön ansiosta uusi BMW X3 on 55 kiloa aiempaa kevyempi, vaikka auto on kasvanut joka suuntaan. Uutuus on viisi senttiä pidempi kuin edellinen X3, akseliväli on venynyt 5,4 senttiä, leveys sentin ja korkeus puolitoista senttiä.

BMW:n perinteitä noudattavassa sisäilmeessä on panostettu laatumielikuvaan, minkä vuoksi istuinten kehnoon säädettävyyteen kiinnittää sitäkin enemmän huomiota.

Kepeä mutta epätarkka

Ajossa uusi X3 tuntuu kokoisekseen kepeältä, vaikka se painaa yli 1 800 kiloa. Varsinkin naiskuljettaja kiinnitti huomiota siihen, että kookkaaksi kasvaneen katumaasturin liikuttelu ei vaadi voimaa – sen polkimetkin ovat kevytkäyttöiset. Myös ohjaus on taajama-ajossa kevyt, mutta maantieajossa siitä puuttuu uuden 5-sarjan tapaan BMW:lle aiemmin ominainen herkkyys.

Kaikki koeajajat olivat sitä mieltä, että X3:n ohjaus on uutta 5-sarjaa onnistuneempi. Näin siitä huolimatta, että ohjaus ei luo tunnetta suorasta yhteydestä etupyöriin, vaan tuntuu kuin pyöriä kääntelisi monen nivelen kautta ja suora kosketus katoaisi jonnekin matkan varrelle.

Varsinkaan Ecopro-ajotilassa ohjaus ei keskitä tarkasti, ja vaikka se vakautuu jonkin verran Comfort- ja Sport-ajotiloissa, ohjaus ei moottoritieajossa ole ylipäätään tarkka keskialueella. Tuntumakaan ei ole kovin kaksinen.

Kun siirrytään mutkaiselle kantatielle, ohjaustuntuma on Comfort-asennossa jouheampi kuin Sport-tilassa. Comfort-tilassa sekä tunto että tarkkuus ovat aika hyvät. Sport-asennossa ohjaus jähmeytyy. Se toimii paremmin vasta, kun vauhti kasvaa selvästi suhteessa tieprofiiliin ja alustaan kohdistuva paine kasvaa.

Ajotiloissa on Ecopron, Comfortin ja Sportin lisäksi Adaptive-vaihtoehto, jossa ajoneuvo käyttää ennakoivia asetuksia ajotilanteen mukaan. Adaptive-ajotilan olemus ei koeajon aikana selvinnyt.

Jämäkän mukava 

Uuden X3:n alusta on perusluonteeltaan jämäkän mukava. Se kuitenkin välittää pientä tärähtelyä yllättävän tasaisiltakin näyttävillä tienpinnoilla niin Comfort- kuin Sport-asennossa.

Korkeudestaan huolimatta X3 on suuntavakaa auto, mutta ratin takana tuntuu silti maasturimaisesti hieman kuin jousen päällä istuisi. Ajoittain X3 keinahtelee pitkittäissuunnassa, esimerkiksi pysähdyttäessä se saattaa tehdä ylimääräisen nyökkäyksen. Sivuttaissuunnassa alusta pitää kuitenkin auton hyvin ryhdissä.

Matka Turusta Espooseen sankassa lumipyryssä ja ajoittain aika lumiseksi muuttuneella moottoritien ohituskaistalla osoitti, että BMW:n takapainotteinen xDrive-neliveto toimii hyvin huonoissakin olosuhteissa. Riittävällä ajokokemuksella X3:lla pystyi pitämään korkeampaa matkanopeutta kuin tavallisilla henkilöautoilla. Tasapainoinen painojakauma etu- ja taka-akselin välillä on yksi syy hyvään hallittavuuteen, ja 20,4 sentin maavara auttaa etenemään niin lumessa kuin maastossakin.

Kokonaisuutena X3:n ajettavuus täyttää hyvin normaaliauton mitat – BMW on moottoritieajossa aika rento auto ja se on luonteva ajaa sorallakin – mutta mitään erityistä ajamisen iloa omistaja ei saa premium-hinnan vastineeksi.

Vailla elämyksiä

Koeajoauto oli xDrive20d-versio, mikä tarkoittaa nelivedon ohella 190-hevosvoimaista, kaksilitraista ja nelisylinteristä dieselmoottoria.

Vaihteistona kaikissa uusissa X3-versioissa on 8-vaihteinen Steptronic-automaatti. Kokonaisuutena tehoa ja vääntöä on aivan riittävästi, ja hyvin toimivan automaattivaihteiston ansiosta se on helposti käytettävissä.

Ohjauspylvään siivekkeillä moottorin kierroslukua voi vielä optimoida tilanteen mukaan ja saada mutkatieajoon lisää sykettä. BMW:n sloganinaan käyttämän ajamisen ilon kannalta voimalinja ei kuitenkaan tarjoa mitään elämyksiä.

Ajotietokoneen mukaan X3:n kulutus vaihteli koeajossa 6,4 litran ja 7,4 litran välillä sataa kilometriä kohden. BMW:n melutaso on ilahduttavan vaimea, rengasmelu kasvaa vasta kun ajetaan 120 km/t vauhtia karkealla asfaltilla.

Perinteitäkin kunniassa

BMW:lle hyvin tyypilliseen ohjaamoon on helppo kotiutua. Tilaa X3:ssa riittää hyvin joka suuntaan.

Täysin digitaalisen mittariston väritys muuttuu ajotilan mukaan ja Ecopro-asennossa kierroslukumittari korvautuu ekomittarilla, mutta audimaisia personointimahdollisuuksia BMW:n mittaristo ei tarjoa.

Keskellä kojetaulua on 10,2-tuumainen monitoiminäyttö, joka on BMW:n perinteiden mukaisesti tavallista selkeämpi. Vaikka sitä voi käyttää niin kosketuksilla ja eleillä kuin puheellakin, myös BMW:n perinteinen iDrive-säätöpyörä on edelleen tallella. Se mahdollistaa valikossa liikkumisen ilman, että kättä tarvitsee katsoa tai näyttöä kosketella, mikä on merkittävä turvallisuustekijä. Käyttötavoista eleohjaus ei ole vakiovaruste, vaan 3 020 euroa plus veron maksavan Connected-paketin osa.

Lämmityksen ja ilmastoinnin säätämiseen on onneksi edelleen perinteiset nupit ja katkaisimet. Samoin radiokanaville on selkeät painikkeet.

Lisäsentit takapenkillä

Vaikea sanoa, kuinka paljon BMW-kuljettajia lämmittää se, että mallimuutoksen myötä kasvanut akseliväli ja pituus tuntuvat takapenkillä parantuneina tiloina. Jokainen lisäsentti kun tekee auton liikuttelemisen parkkihalleissa ja muissa ahtaissa paikoissa aina vain hankalammaksi.

Uuden X3:n takapenkillä mahtuu matkustamaan täysikasvuinen aikuinenkin, mutta mitenkään erityisen mukavia takapaikat eivät kovan selkänojan vuoksi ole.
Tavaroille on uutukaisessa tilaa saman verran kuin edeltävässä mallissa, 550 litraa. Takaistuinten selkänojat saa taitettua alas 40/20/40-jaolla, mikä kasvattaa tavaratilan 1 600 litraan.

VASTINETTA RAHALLE

Kokonaisuutena X3 on lujasti rakennetun, laadukkaan tuntuinen auto, mutta se ei tunnu mitenkään uudelta, ja varustelu nostaa BMW:n hinnan helposti pilviin.
Moni merkki rahastaa ostajia veloittamalla sen malleista luotuihin mielikuviin kuuluvista varusteista lisähintaa, mutta BMW:llä on tässä erityisen karut perinteet.
Nykyäänkään useimmat BMW:n innokkaasti mainostamista varusteista eivät kuulu auton perusvarustukseen, minkä vuoksi X3 on käytännössä hintamielikuvaansa kalliimpi auto.

Kilpailijoista voi helposti saada paremman vastineen rahalle. Esimerkiksi Volvolta saa huipputehokkaalla hybridivoimanlähteellä ja ilmajousituksella varustetun T8-version XC60-katumaasturista 70 000 eurolla. Nyt koeajettu X3 ei pysty kilpailemaan sen kanssa miltään osin. Käytetty X3 voi olla uutta parempi vaihtoehto, kun joku toinen on maksanut lisävarusteiden hinnan saamatta niistä vaihdossa juurikaan hyötyä.

PLUSSAT
+ Solidi kokonaisuus
+ Toimiva voimalinja
+ Selkeät hallintalaitteet

MIINUKSET
- Huonot istuinsäädöt
- Kova takapenkin selkänoja
- Varustus tulee kalliiksi

TEKNIIKKAA

VERROKIT

Alfa Romeo Stelvio 2.2 Diesel 210 hp AT8 AWD Super

Alfa Romeo Stelvion hinnat lähtevät 55 000 eurosta. 200-hevosvoimaisella bensiinikäyttöisellä moottorilla Stelvio maksaa lähes tasan 60 000 euroa ja 280 hevosvoiman bensakoneella 66 000 euroa. Lisävarusteet nostavat hinnat helposti merkittävästi lähtötilannetta korkeammalle kuten melkein 72 500 euroa maksavalla koeajoautolla. Vaikka kilpailijoista voi löytyä parempia autoja, valinta niiden ja Stelvion välillä on vaikea – sen verran tunteita herättävä auto Alfa Romeo on. Stelvion muotoilua on hauskempi katsella kuin monen muun auton, ja bensiinimoottorilla sen urheilullinen ajettavuus olisi vailla vertaa, ellei Volvo XC60:n 69 925 euroa maksava T8-hybridiversio tarjoaisi todella kilpailukykyistä ajonautintoa. Myös Porsche Macan on tässä katumaasturiluokassa kova sana mutta vasta, kun siirrytään reilusti yli 80 000 euron hintaluokkaan. Lue koeajo Taloustaidosta

Mercedes-Benz GLC 220 d 4Matic A Premium Business

Mercedes-Benz GLC:n lähimmät kilpailijat ovat Audi Q5 ja BMW X3, mutta myös Land Rover Discovery Sport, Volvo XC60 ja jopa Kia Sorento ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Pituudeltaan autot on hyvin samanmittaisia: Audi Q5 4 629 mm, BMW X3 4 569 mm, Land Rover 4 599 mm, Volvo 4 644 mm ja Kia Sorento 4 780 mm. Hinnatkin ovat lähellä GLC:tä: dieselkoneinen ja nelivetoinen X3 maksaa halvimmillaan 57 650 euroa. Audi on hieman BMW:tä halvempi ja Volvon hinnat lähtevät nelivetoisena 51 793 eurosta. Kian tai Land Roverin saa selvästi muita halvemmalla, jos tinkii varustetasosta. Mikään edullinen auto GLC ei ole, mutta se toimii hyvin perusvarusteltunakin – tosin off road -tekniikkapaketti kannattaa poimia varusteluun mukaan, jos autoa halutaan käyttää monipuolisesti. Lue koeajo Taloustaidosta

Volvo XC60 D5 AWD Business R-Design aut.

Isot Volvot on Suomessa myyty viime vuosina pääasiassa dieselkoneella. Volvo XC60 maksaa halvimmalla Momentum-varustuksella ja D4-moottorilla manuaalivaihteisena 55 337 euroa ja automaattina 58 400 euroa.

Paljon pitkää matkaa ajava ostaja voi edelleen päätyä D4- tai D5-dieselversioon, mutta jos ajokilometrejä kertyy vuodessa vain 10 000–20 000 ja omistajalla on latauspaikka autolleen, 69 926 euron lähtöhintainen T8-versio on yksi markkinoiden parhaita autoja. Sen ostaja saa erittäin käyttökelpoisen katumaasturin ohella urheiluauton suorituskyvyn ja vielä mukautuvamman ja hauskemman ajettavuuden kuin dieselversioissa.

Lisävarusteita valitsemalla dieseleiden hinta nousee helposti T8:n tasolle, ja on hyvä muistaa, että ilmajousituksen ja säätyvän iskunvaimennuksen 2 600 euron hintainen paketti on T8:ssa vakiovarusteena. Nelivetoisina XC60:n eri versioiden hinnat ovat kilpailukykyisiä myös kilpailijoihin verrattuna, ja Volvo tarjoaa todella hyvän vastineen rahalle. Lue koeajo Taloustaidosta

Juha Partanen