Iäkkäiden apuvälineet kehittyvät huimaa vauhtia. Yksinelävän seniorin kodista on helppo tehdä turvallisempi ja toimivampi yllättävän yksinkertaisilla muutoksilla.
Keittiön pöydälle jäänyt puhelin soi. Seniori kiiruhtaa vastaamaan ja kompastuu ulkonevaan keinutuolin jalkaan, kynnykseen tai ruttaantuneen maton reunaan ja kaatuu. Tai yöllä vessaan menijä kaatuu pimeässä. Tai keittiöjakkaralle kavunneen tasapaino pettää. Seurauksena voi olla lonkkamurtuma ja pitkä sairaalareissu.
Koti on edelleen vaarallisin paikka. Kodeissa sattuu vuosittain 300 000 tapaturmaa, joista monet olisi voitu ehkäistä ennakolta. Kaatumisia ja matalalta putoamisia sattuu paljon. Iäkkään kodin esteettömyys ja turvallisuus on hyvä tarkistaa vuosittain, ja ongelmat pitäisi korjata viivyttelemättä.
Kun puhelin roikkuu kaulassa, sen luokse ei tarvitse kiiruhtaa. Kodeissa on usein turhan paljon tavaraa ja iäkkään tarpeisiin huonosti sopivia kalusteita. Kulkureitit tulisi pitää vapaana esineistä, joihin voi kompastua.
Asukkaalle sopiva valaistus parantaa turvallisuutta. Nähdäkseen hyvin iäkäs tarvitsee enemmän valoa kuin nuori. Toisaalta liian kirkas valo voi häikäistä. Häikäisemättömän yleisvalaistuksen ja hyvät valot portaikkoon saa vaikkapa ledinauhoilla. Älykkään kodin liike- ja läsnäoloilmaisimet sytyttävät ja sammuttavat valot tarpeen mukaan. Fiksu yövalo syttyy automaattisesti ja valaisee sopivasti häikäisemättä.
Turvallinen jakkara tuen kera on omiaan iäkkään kotiin. Tai poistetaan kiipeilyn tarve ja kootaan tavarat helposti saavutettaviin paikkoihin. Kaapistoon voi myös jälkiasentaa nerokkaan hyllykön, joka laskeutuu sähkömoottorin ja sulautetun mekanismin varassa työtason korkeudelle napin painalluksella (Apu-tuotteen Indi).
Kaatumisia voi ennaltaehkäistä remontoimalla kodin esteettömäksi. Poistetaan kynnyksiä, asennetaan kahvoja, kaiteita, luiskia ja sähköisiä ovenaukaisimia. Monet ostavat omaiselle nykyaikaisen rollaattorin, jos apuvälinelainaamosta saatu ei miellytä. Fyysisen kunnon ja tasapainon ylläpito estävät kaatumisia.
Keittiöstä turvallisempi
Pelastuslaitos hälytetään vuosittain sammuttamaan kolmisentuhatta asuinrakennuksen tulipaloa. Näistä tuhatkunta eli päivittäin 2-3 liittyy ruuanlaittoon. Hiukopalaa pitäisi saada, mutta nakit ja muusi unohtuvat jatkuvasti lämpiävälle liedelle, kun huonomuistisen huomio kiinnittyy toisaalle tai kokki väsähtää. Huonokuuloinen ei välttämättä herää keittiön palohälyttimen ääneen.
Jatkuvasti lämpiävä sähköliesi ei ole kovin turvallinen eikä käytännöllinen. Levy kuumenee hitaasti, mutta päälläolon huomaa vasta, kun levy on punahehkuinen. Liedelle unohtunut palava materiaali on yleinen tulipalojen syy. Tulipaloja on syttynyt myös siksi, että vanhus on huomaamattaan kolhaisut rollaattorilla lieden käyttökytkintä.
Induktioliesi on turvallisempi, käytännöllisempi ja nopeampi, koska se kuumentaa suoraan ruoanvalmistusastiaa. Tasosta ei tule tulikuuma eikä taso lämpene lainkaan, jos sen päällä ei ole metallista astiaa. Liesi sammuu automaattisesti, jos ruoka kiehuu yli. Iäkkäälle sopii yleensä parhaiten liesi, jossa on perinteiset kiertokytkimet.
Helppokäyttöisellä haudutuspadalla keittotaidotonkin valmistaa itse maukkaan aterian turvallisesti. Pannaan ainekset pataan ja käännetään kytkintä. Ruoka ei pala pohjaan, laite ei voi ylikuumentua, ja se sammuttaa itsensä, kun ruoka on valmista (Crock-Pot).
Yksinkertainen turvaliesi kytkeytyy päälle vasta, kun käännetään sekä kellokytkintä että käyttökytkintä. Liesi sammuu automaattisesti määräajan kuluttua. Turvakytkimen voi asennuttaa jälkikäteen.
Lieden yläpuolelle voidaan myös asentaa kehittynyt turva-anturi (Safera, Spisec). Anturi käynnistää hälytyksen tai katkaisee liedestä virran, jos lämpötila nousee vaarallisesti. Turva-anturi sisältyy joihinkin liesituulettimiin. Verkkosähköön liittyvät asennukset teetetään ammattilaisella. Joihinkin liesihälyttimiin voi liittää myös vesivahingot havaitsevia kosteusantureita.
Lieden päällä tai aivan sen vieressä ei pitäisi säilyttää palavaa materiaalia. Sammutuspeite on hyvä keittiön turvavaruste, jonka käyttöä pitäisi myös harjoitella.
Hälyttimet kuntoon
Monet asuinrakennusten palot ja palonalut johtuvat sähkölaitteista. Sähkölaitteesta alkanut palo johtuu useimmiten huollon laiminlyönnistä, huolimattomuudesta, käyttö- ja asennusohjeiden noudattamatta jättämisestä tai laitteen vaurioitumisesta. Palot alkavat usein liesistä ja uuneista, kylmälaitteista, valaisimista, kiukaista, pyykinpesukoneista ja mikroaaltouuneista.
Hallitseeko vanhus varmasti kaikkien asunnossa olevien sähkölaitteiden turvallisen käytön? Varsinkin etenevää aivosairautta potevan tilanne kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Turvalliset apuvälineet kannattaa hankkia ajoissa, jotta hän ehtii tottua niihin.
Tarkista kodinkoneiden ja sähköjohtojen kunto, korjauta tarvittaessa. Pidä sähkölaitteet puhtaina. Imuroi kylmälaitteiden lauhdutinritilät vuosittain. Huolehdi riittävästä ilmankierrosta sähkölaitteiden ympärillä. Jopa vaatepinon alla ylikuumentunut jatkojohto on sytyttänyt tulipalon. Vaihda loputkin hehku- ja halogeenilamput kuumenemattomiin ja sähköä säästäviin ledeihin.
Asunnossa pitää olla jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden palovaroitin, joten esimerkiksi 65 neliön asuntoon tarvitaan vähintään kaksi varoitinta. Varoitin antaa 2-3 minuuttia aikaa poistua palavasta asunnosta eli kömpelösti liikkuvalla vanhuksella ei ole aikaa hukattavaksi. Huonokuuloinen ei välttämättä herää suljettujen ovien takaa tulevaan piipitykseen. Toisiinsa yhdistetyt varoittimet kaikki hälyttävät yhden havaitessa tulipalon.
Tavallisen palovaroittimen käyttöikä on 10 vuotta eli hälytin pitää uusia 10 vuoden välein. Hälyttimen toiminta pitäisi myös testata kuukausittain ja paristot vaihtaa säännöllisesti.
Vilkkuvalohälyttimet ja taskussa ja sängyssä pidettävät värinähälyttimet voi yhdistää puhelimeen, ovikelloon ja palohälyttimeen.
Yhteys omaisiin ja auttajiin
Ajan hermolla oleva seniori pitää yhteyttä omaisiin ja ystäviin älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella. Arjen voi jakaa lasten ja lastenlasten kanssa esimerkiksi ilmaisella Whatsapp-puhelinsovelluksella, jolla on helppo lähettää puhe-, kuva-, video- ja tekstiviestejä. Muut näkevät helposti, koska käyttäjä on viimeksi ollut ”online” – kunnossa ollaan.
Kuva välittää tunnelmat aidommin kuin pelkkä puhe. Omaiset näkevät yhdellä silmäyksellä, onko mummolassa kaikki hyvin. Suosittu ilmainen Skype-kuvapuhelinsovellus toimii älypuhelimissa, tableteissa ja tietokoneissa. Skypen voi määrätä vastaamaan puheluun automaattisesti, jolloin yhteys syntyy, vaikka mummolassa ei paineta nappia.
Kaikilla iäkkäillä ei ole monimutkaisten viestimien käyttöön tarvittavia taitoja.
Suomessa kehitetty Pieni piiri -kuvapuhelinsovellus on helppo oppia. Sovelluksella pidetään yhteyttä omaisiin, ystäviin ja kunnan auttajiin.
Helposti käyttöönotettava Pieni piiri -paketti sisältää kaiken tarpeellisen eli tablettilaitteen valmiiksi asennettuine ohjelmineen ja nettiliittymän. Kokeilujakson jälkeen kulut ovat laitevuokrineen ja nettiyhteyksineen runsaat 32 euroa kuukaudessa. Osaaja hyödyntää tabletilla kaikkia internetin palveluita.
Aina mukana kulkeva puhelin parantaa turvallisuutta. Kolhut ja veteen uppoamisen kestävä puhelin ei petä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan (Samsung Xcover).
Saisiko olla simpukkapuhelin, johon on helppo vastata ja jossa on oikeat näppäimet. Tai selkopuhelin, jossa on omat pikapainikkeensa lapsille ja hoitopaikalle. Kun on oikeasti hätä, ei voi selailla kosketusnäyttöä ja sen valikoita. Turvallisen seniorikännykän avunpyyntönapin painallus soittaa ja tekstaa viiteen esiohjelmoituun numeroon, kunnes jostakin vastataan (Doro).
Matkapuhelin ei käy kaikille. Markkinoilla on lanka- tai matkapuhelinverkkoon kytkeytyviä perinteisen näköisiä pöytäpuhelimia, joissa on selkeät, isot näppäimet (Doro, King Pigeon). Joihinkin saa turvanapin tai -rannekkeen. Turvarannekkeen napin painallus hälyttää apua tai luo yhteyden etukäteen määrättyyn paikkaan. Turvapuhelimen ja -rannekkeen saa lainaksi kunnalta, jos ne arvioidaan tarpeelliseksi kotihoidon tueksi.
Toimivakoti.fi-verkkokaupassa on runsas valikoima apuvälineitä, joista osa on esillä Helsingin esteettömyysklinikalla. Respectalla on laaja valikoima apuvälineitä sekä toimipisteitä eri puolilla Suomea. Apuvälineitä myyvät myös Aviris (näkövammaiset) ja Dementia On Line Shop. Hyödyllistä tietoa löytyy myös Muistiliiton nettisivuilta. Kotikunnasta ja Kelasta kannattaa kysyä tukea ja avustuksia kotona selviytymisen apuvälineisiin.
Tiesitkö, että tietokone oppii asukkaan rutiinit? Aiheesta enemmän syyskuun Taloustaidossa. Näköislehteä pääsevät lukemaan Veronmaksajain Keskusliiton jäsenet ja Taloustaito-lehden tilaajat. Kirjautumista varten tarvitset Veronmaksajien jäsenpalvelun tunnukset, jotka voit tilata liiton nettisivulta.
Vesa Ylä-Jääski
