veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Pienet yritykset välttelevät alv-alarajan ylitystä – arvonlisäveron hallinnolliset kulut ja velvoitteet arveluttavat

Pienet yritykset välttelevät alv-alarajan ylitystä – arvonlisäveron hallinnolliset kulut ja velvoitteet arveluttavat
16.4.2019

Yritykset pyrkivät aktiivisesti välttämään arvonlisäveron alarajan ylittämistä, todetaan VATT:n tutkimuksessa. Arvonlisäveron alarajalla hallinnollisilla kustannuksilla on pienille yrityksille suurempi merkitys kuin veron määrällä.

Arvonlisäveron alaraja Suomessa on 10 000 euroa vuodessa. Kun yrityksen liikevaihto jää tämän rajan alapuolelle, sen ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, eikä raportoida alv:n piirissä olevia ostoja ja myyntejä verottajalle. Tutkimuksen mukaan alv-alaraja saattaa aiheuttaa pienille yrityksille kannustimen pysytellä juuri rajan alapuolella ja näin välttää arvonlisäveron maksu ja siihen liittyvät raportointivelvoitteet.

Keskeisin motiivi pysytellä alv-rajan alapuolella ovat tutkimuksen mukaan alv-velvollisuuden aiheuttamat hallinnolliset kustannukset, jotka voivat olla pienelle yritykselle varsin merkittävät. Tämän kokoluokan yritykset ovat tyypillisesti pieniä palvelualan yrityksiä.

Vuonna 2004 käyttöönotettu alv-alarajahuojennus vähensi merkittävästi pienten yritysten maksamia arvolisäveroja, mutta ei vähentänyt vääristymiä yritysjakaumassa. Sen sijaan vuonna 2010 toteutetut yritysten alv-raportoinnin kevennykset näyttävät merkittävästi vähentäneen yritysten pyrkimystä pysytellä rajan alapuolella. Vuonna 2016 alv-raja nousi 8 500 eurosta 10 000 euroon, mikä entisestään vähensi vääristymää.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen arvonlisävelvollisuuden raja on varsin alhainen. Julkisuudessa onkin keskusteltu alv-rajan nostamisesta jopa 50 000 euroon. VATT:in tutkijat arvioivat, että mahdollisen korotuksenkin jälkeen järjestelmän hallinnolliset kustannukset olisivat yritysten käyttäytymisen kannalta verotuksen tasoa tärkeämpi tekijä.

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on havaittu, että alv-velvollisuutta saatetaan vältellä pilkkomalla isompia yrityksiä useaksi pienemmäksi, joiden liikevaihto jää rajan alle. Suomen nykyjärjestelmässä tällaista ei juurikaan tapahdu, mutta rajan merkittävä nostaminen saattaisi lisätä tätä.

Tutkijat arvioivat, ettei rajan merkittävä nostaminen juurikaan vaikuttaisi työllistämiseen. Jos alv-velvollisuuden alaraja nostettaisiin esimerkiksi viiteenkymmeneentuhanteen euroon, kyse on edelleen melko pienistä yrityksistä, jotka harvemmin työllistävät ketään.

Lähde: VATT, Policy Brief: Jarkko Harju ja Tuomas Matikka: Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset

ARVONLISÄVERO Arvonlisävero eli alv on yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 prosenttia. Arvonlisävero on käytössä yli 160 maassa. Lisätietoa arvonlisäverosta

Minna Petäinen

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.