Lounasetu täyttää Suomessa tänä vuonna 50 vuotta. Nykyään se on rahallisesti Suomen käytetyin työsuhde-etu.
Brittiläinen bisnesmies John Hack keksi lounasedun 1950-luvulla, kun hän ruokaili ravintolassa. Ideasta inspiroitunut Jacques Borel loi lounassetelin Ranskassa vuonna 1962 saadakseen ravintolalleen lisää asiakkaita. Ranskan hallitus linjasi lounassetelit viralliseksi työsuhde-eduksi vuonna 1967.
Luottokunta toi lounasedun Suomeen 1974, ja nykyisin se on Edenredin.
Alun perin lounassetelit olivat vanhoja elokuvalippuja, joissa eri värit kertoivat setelin arvon.
Paperisia lounasseteleitä on käytössä edelleen, mutta yleensä lounasetua käyttävät maksavat ateriansa lähimaksuna kännykän digitaalisella maksukortilla. Lähestulkoon kaikki uudet asiakkaat valitsevat digitaalisen ratkaisun, Edenredistä kerrotaan.
Lounasedun 50 vuotta kertovat suomalaisen ruokakulttuurin muutoksesta.
- 1960- ja 1970-luvuilla se oli työnantajille tapa tukea monipuolista ravinnon saantia.
- 1990- ja 2000-luvuilla etu arkipäiväisti ravintolaruokailua Suomessa.
- 2010-luvulla lounasetu edisti kotimaisen ruokakulttuurin kansainvälistymistä, kun ravintolaruoan kirjo monipuolistui.
- 2020-luvun iso uudistus ovat ruokalähettipalvelut. Lounas tilataan yhä useammin ravintolasta kotiin lounasedulla.
Lounaalla maistuu kotiruoka
Suosituinta lounasruokaa on suomalainen kotiruoka. Kakkosena ovat ruokaisat salaatit. Kotiruokaa suosii miltei puolet, 48 prosenttia, lounastajista.
Lounaalla ei nautita sokerijuomia, sillä vesi ja kivennäisvesi ovat ylivoimaisesti juomasuosikit. Niiden jälkeen tulevat maito ja kotikalja.
Edenredin Lounaskysely 2023 -kyselytutkimuksen mukaan lounassuosikkien kärkiviisikossa kolmantena on sushi, neljäntenä thaimaalainen ruoka ja viidentenä intialainen tai nepalilainen ruoka.
LOUNASETU |Suurin osa lounasedun antavista työnantajista tarjoaa työntekijöilleen etua maksimaalisen arvon eli 283 euroa kuukaudessa. Veroton etu tästä summasta on 70 euroa. Ravintoetu 2024, lue lisää >>
Minna Petäinen
Edenredin Lounaskysely 2023 -kyselytutkimukseen vastasi 8273 suomalaista.
