veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Pidetäänkö ylijääneen ruoan syömistä ravintoetuna?

Pidetäänkö ylijääneen ruoan syömistä ravintoetuna?
26.2.2015

Työskentelen koulun iltapäiväkerhossa, jossa ohjaajat eivät saa syödä lapsilta ylijäänyttä välipalaa. Syömättä jäänyt ruoka heitetään roskiin tai kaadetaan viemäriin. Ruokapalvelupäällikön mukaan ylijääneen välipalan nauttiminen katsottaisiin ateriaeduksi ja verottaja haluaisi siitä osansa. Onko verottaja todellakin näin tiukkapipoinen?

Verojuristi Kati Malinen vastaa:

Työnantaja voi vain hyvin rajoitetusti tarjota työntekijöille ruokaa ilman veroseuraamuksia. Lähtökohtaisesti työnantajan tarjoamista aterioista muodostuu verotettava ateriaetu.

Ravintoedulla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja tarjoaa palkansaajalle aterian käypää alempaan hintaan tai täysin vastikkeetta.

Ateriana ei pidetä työnantajan henkilökuntaetuna tarjoamaa kahvia ja kahvileipää tai hedelmää eikä työnantajan järjestämää virvoketarjoiluja.

Jos kahvitarjoilu on kuitenkin niin runsas, että sen voidaan katsoa korvaavan normaalin lounasruoan, kyse on ravintoedusta.

Käytännössä henkilökuntaedun tulee olla tavanomainen ja kohtuullinen sekä koko henkilökunnan käytettävissä ollakseen verovapaa. Tuloverolaissa ei ole erikseen sääntöä tämäntyyppisestä henkilökuntaedusta, josta nyt on kysymys. Ne ratkaistaan viimekädessä oikeuskäytännössä.

Tässä tapauksessa ongelma on lähinnä se, että välipalat olisivat ilmeisesti vain iltapäiväkerhon ohjaajien nautittavissa, jolloin verovapaan henkilökuntaedun edellytykset eivät täyty. Jos sen sijaan kuka tahansa henkilökunnasta voisi tulla paikalle syömään ylijäänyttä ruokaa, etu olisi mielestäni verovapaa.

Eri asia on, voiko mitään rahanarvoista verotettavaa etua ylipäätään edes syntyä, jos teille ohjaajille ei varata välipalaa, vaan saatte ainoastaan syödä mahdollisen ylijääneen ruoan. Kyse on kuitenkin hyvin vähäisestä edusta. Pohtia voi sitäkin, puututtaisiinko esimerkiksi verotarkastuksessa ruokajämien syöntiin.

Voitte tarvittaessa hakea Verohallinnolta 120 euroa maksavan ennakkoratkaisun siitä, muodostuuko tällaisissa olosuhteissa ennakkoperinnässä palkaksi katsottavaa etua.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti