veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VEROT

Tyrmääkö vai salliiko verottaja suunnitelmani – mistä tiedän?

Tyrmääkö vai salliiko verottaja suunnitelmani – mistä tiedän?
15.8.2022

Verovelvollisen olisi joskus hyvä tietää etukäteen, miten verottaja suhtautuu hänen suunnitelmiinsa. Tällaisia tilanteita voi tulla eteen esimerkiksi elinkeinotoiminnassa, perintö- ja lahjaverotuksessa ja sijoittamisessa. Silloin verottajalta voi hakea ennakkoratkaisua. Mitä hyötyä ennakkoratkaisusta on ja millaisissa tapauksissa sen voi saada?

”Ennakkoratkaisua voi hakea tulkinnanvaraisiin verokysymyksiin”, kertoo Veronmaksajien verojuristi Juha-Pekka Huovinen.

Esimerkiksi yksityissijoittajalla tällaisia verokysymyksiä saattaa tulla eteen vaikkapa sijoitusasunnon remonteissa. Aina ei ole selvää, mikä remontissa on vuosikorjausta ja mikä peruskorjausta. Siitä kuitenkin riippuu, voiko vuokranantaja vähentää remontin kulut vuokratulosta kerralla vai vähitellen poistoina.

Eikä sijoittajan kannata ruveta vaatimaan tulkinnanvaraisia vähennyksiä epävarmalta pohjalta. ”Jos hän ilmoittaa veroilmoituksellaan ison vähennyksen kulusta, joka ei olekaan vähennyskelpoinen, hänelle määrätään veronkorotus.”

Jos sijoittaja ei vaadi vähennystä veroilmoituksellaan, hän voi hakea sitä verotuksen päättymisen jälkeen tekemällä oikaisuvaatimuksen.

”Silloin veronkorotuksen riskiä ei ole, jos tulot on ilmoitettu veroilmoituksella oikein. Toisaalta ratkaisun saaminen oikaisuvaatimukseen voi kestää pitkään, ja vaikka vähennys hyväksyttäisiin, rahan saa vasta veronpalautuksena. Sen korko on vaatimaton, tällä hetkellä 0,5 prosenttia. Korko vahvistetaan vuosittain.”

Millaiseen asiaan voi hakea ennakkoratkaisua?

”Asian pitää olla tulkinnanvarainen, yksilöity verokysymys, ja sen tulee koskea hakijan omaa verotusta”, Juha-Pekka Huovinen sanoo.

Ennakkoratkaisua ei siis voi hakea verottajan yleisten linjanvetojen selvittämiseksi, vaan asian tulee olla sellainen, että ratkaisulla on suora vaikutus hakijan maksettavaksi tulevaan veroon. Asuntosijoittaja saattaisi vaikkapa pyytää ennakkoratkaisua siitä, onko hänen sijoitustoimintansa laadultaan ja laajuudeltaan sellaista, että verottaja tulkitsee sen elinkeinotoiminnaksi. Sillä olisi iso vaikutus hänen verotukseensa.

Ennakkoratkaisun avulla ei voi kartoittaa, miten eri menettelytapoja verotettaisiin ja millä niistä saisi parhaan veroedun itselle, eikä myöskään selvityttää verottajalla omaa verotusta yleisluontoisesti tähän tyyliin: Teetin sijoitusasunnossani remonttia, miten kulut vähennetään? Ratkaisua voi hakea vain tarkoin yksilöityyn kysymykseen.

”Pelkkä kysymys ei kuitenkaan riitä hakemukseen. Tulkinnanvarainen asia, johon ennakkoratkaisua haetaan, on kuvattava tarkasti. Se kannattaa myös perustella hyvin”, Juha-Pekka Huovinen painottaa.

Asian ratkaisemiseen tarvittavat selvitykset ja mahdollisesti vaadittava näyttö kannattaa koota huolella, sillä ennakkoratkaisu tehdään niiden perusteella ja se sitoo verottajaa vain, jos hakemuksessa esitetyt tiedot vastaavat todellista tilannetta.

Lisäksi verovelvollisen pitää muistaa ilmoittaa verottajalle ennen verotuksen päättymistä, että hän vetoaa ennakkoratkaisuun.

Jos verottajan päätös ei tyydytä, voiko ennakkoratkaisua hakea uudelleen toisin perustein?

”Samassa asiassa ei voi tehdä useita peräkkäisiä hakemuksia parhaiden veroetujen saamiseksi”, Juha-Pekka Huovinen sanoo.

Ennakkoratkaisupäätöksestä voi kyllä valittaa hallinto-oikeuteen.

Kauanko ennakkoratkaisun saaminen kestää?

Usein ennakkoratkaisun voi saada noin 4–6 viikossa, joskus nopeamminkin, jos hakija pystyy esittämään todelliset perusteet ratkaisun kiireellisyydelle.

Miten kauan se on voimassa?

Ennakkoratkaisua voi hakea samalle verovuodelle tai enintään seuraavalle verovuodelle. 

Miten ennakkoratkaisua haetaan?

Sitä haetaan Verohallinnolta kirjallisella hakemuksella tai Omaverossa.

Mitä ratkaisu maksaa?

Yksityishenkilölle se maksaa yleensä 425 euroa, jos kysymys on esimerkiksi sijoittajan verotusta koskevasta asiasta. Joskus Verohallinto voi periä lisäksi 120 euron käsittelymaksun, jos se joutuu pyytämään hakijalta lisäselvityksiä.

Hakijan voi olla viisasta käyttää hakemuksen tekemisessä asiantuntija-apua, jolloin kustannuksia tulee myös siitä. Ennakkoratkaisun hakeminen ei siis yleensä ole taloudellista muutaman satasen vuoksi. Arviota kannattavuudesta ei pidä perustaa haettavan vähennyksen euromäärään, vaan vähennyksestä mahdollisesti saatavaan verohyötyyn. Sijoittajalla verohyöty on 30 tai 34 prosenttia vähennyksestä.

Ulla Simola

 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti