Suuri osa yrittäjistä kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä ja monet arvioivat työkykynsä heikenneen. Vaikka koronapandemia on odotetusti heikentänyt yritysten myyntiä ja kannattavuutta, vain harva yrittäjä on erittäin huolissaan konkurssiuhasta.
Yrittäjien stressitasot ovat hälyttävissä lukemissa. Yrittäjistä 40 prosenttia kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä melko tai erittäin paljon, ilmenee työeläkeyhtiö Elon ja Suomen Yrittäjien Menesty yrittäjänä -kyselytutkimuksen tuloksista. Reilu kolmannes yrittäjistä kertoo työkykynsä alentuneen.
Tuloksissa koetun stressin määrä oli vahvasti yhteydessä sekä työkykyarvioon että työn imuun. Työn imu suojaa stressiltä ja varjelee työkykyä.
”Erinomaista työkykyä raportoineista vain 20 prosenttia kertoi kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä. Sitä vastoin heikosta työkyvystä kärsivistä 77 prosenttia raportoi kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä, Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Ekman sanoo.
Yrittäjien työkyvyn kehitystä on seurattu Elossa vuodesta 2014. Vuonna 2014 työkyky oli asteikoilla 0–10 keskimäärin 8,4. Tällä mittauskerralla lukema oli 7,6.
”Yrittäjän näkökulmasta olennaista on huolehtia omasta työkyvystä tekemällä niitä asioita, joista saa virtaa ja voimaa. Työkykyinen yrittäjä panostaa myös henkilöstönsä hyvinvointiin, jolloin positiivinen kierre toimii. Lisäksi on tärkeää huolehtia palautumisesta huolehtimalla esimerkiksi vapaa-ajan ja levon riittävyydestä.”
Yrittäjät ovat tyytyväisiä työhönsä. Lähes 80 prosenttia yrittäjistä innostuu työstä päivittäin tai muutaman kerran viikossa ja likimain puolet yrittäjistä inspiroituu työstään päivittäin.
Koronapandemia on vaikuttanut selvästi yli puoleen kyselyyn vastanneista yrityksistä. Yrittäjistä puolet arvioi myynnin heikkenevän edelliseen tilikauteen verrattuna ja lähes puolet uskoo kannattavuuden heikkenevän edelliseen tilikauteen verrattuna.
Vaikka 72 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä ei pitänyt konkurssiuhkaa merkittävänä, 11 prosenttia kokee toisin. ”Lukema on pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi”, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.
Tutkimus kartoitti yrittäjien muutoskyvykkyyttä ja menestykseen vaikuttavia tekijöitä ja yrittäjien jaksamisen ja työkyvyn tilaa sekä mitkä tekijät auttoivat yrittäjiä selviämään koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Aula Research Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi marras-joulukuussa 1 367 yrittäjää ja pk-yrittäjää.
Viime vuonna vireille 2 135 konkurssia
Tilastokeskuksen mukaan mukaan tammi-joulukuussa 2020 pantiin vireille 2 135 konkurssia, mikä on 488 konkurssia (18,6 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.
Konkurssin vireilletulo ei kuitenkaan aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä". Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.
Vuonna 2020 velkojien mahdollisuutta hakea yrityksiä konkurssiin vaikeutettiin 1.5.2020 alkaen. Tämä on todennäköisesti vaikuttanut vireille pantujen konkurssien lukumäärään viime vuonna. Väliaikainen laki on päättymässä 31.1.2021.
Minna Petäinen
