Eläkkeensaajien ennakonpidätysprosentin mukainen jakauma 2015
Lähde: Verohallinto
| Eläkkeen ennakonpidätys, % | Henkilöä | % |
| 0-5 | 367 639 | 25,7 |
| 6-10 | 172 498 | 12,1 |
| 11-15 | 199 571 | 14,0 |
| 16-20 | 229 739 | 16,1 |
| 21-30 | 384 060 | 26,9 |
| 31-35 | 52 086 | 3,6 |
| 36-40 | 17 045 | 1,2 |
| 41-50 | 6 422 | 0,4 |
| 51 | 1 159 | 0,1 |
| Yhteensä | 1 430 219 | 100,0 |
Noin 380 000 henkilöä eli noin joka neljäs eläkkeensaaja maksaa tänä vuonna eläkkeestään 21–30 prosenttia ennakonpidätystä, kertoo Verohallinnon tilasto. Yhteensä eläkkeensaajia on 1,4 miljoonaa.
Kovimmat ennakonpidätykset eli yli 51 prosenttia eläkkeestään maksaa tänä vuonna lähes 1 200 henkilöä. Joka neljäs eläkkeensaaja maksaa eläkkeestään vain 0–5 prosenttia ennakonpidätystä.
Eläkkeestä peritään erilaisia veroja ja veroluonteisia maksuja kuin palkasta.
”Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen ja perusvähennyksen ansiosta vielä 11 000 euron vuosieläkkeestä ei makseta muuta veroa kuin yleisradioveroa 0,68 prosenttia tuloista”, todetaan Veronmaksajien selvityksessä Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000–2015.
Suurin osa eläkkeistä maksetuista veroista koostuu kunnallisverosta. Mitä suurempi eläke, sitä merkittävämmäksi valtion tuloveron osuus nousee. Hieman keskimääräistä eläkettä suuremmasta 1645 euron kuukausieläkkeestä ei vielä mene valtion tuloveroa. Eläketurvakeskuksen mukaan keskimääräinen eläke Suomessa oli 1 588 euroa kuukaudessa vuonna 2014.
Huomattavia eläketuloja saavat maksavat edelleen raippaveroksi kutsutun lisäveron.
”Vuonna 2013 otettiin käyttöön eläketulon lisävero, joka on yli 45 000 euron vuosieläkkeisiin kohdistuva kuuden prosentin lisävero. Lisäveroa perusteltiin sillä, että suuremmilla tulotasoilla eläkkeestä saattoi jäädä selvästi enemmän käteen kuin samansuuruisesta palkkatulosta”, todetaan Veronmaksajien selvityksessä.
Vaalikaudella 2011–2015 eläkkeiden verotus kokonaisuudessaan kiristyi Veronmaksajien selvityksen kahta alinta tarkasteltua tulotasoa (952 e/kk ja 1 236 e/kk) lukuun ottamatta. Verotuksen progressiivisuus kasvoi pienituloisille suunnattujen kevennysten ja suurempituloisille kohdistuvien kiristysten myötä.
Satu Alavalkama
Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000–2015 -selvitys
