Oletko jäämässä vanhuuseläkkeelle lähivuosina? Vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus vaikuttaa myös jo eläkeiän kynnyksellä oleviin.
Merkittävin eläkeuudistuksen tuoma muutos on vanhuuseläkkeen alarajan nosto portaittain 65 vuoteen. Käytännössä ikärajaa ei nosteta vielä vuonna 2017, jolloin uudistus tulee voimaan, vaan vasta vuodesta 2018 eteenpäin.
Vuonna 1955 syntynyt ikäluokka eli nykyiset 60-vuotiaat on ensimmäinen, jota nouseva eläkeikä koskee. He voivat jäädä eläkkeelle aikaisintaan vuonna 2018: 63 vuoden 3 kuukauden iässä. Siitä eteenpäin ikäraja nousee ikäluokittain kolme kuukautta vuodessa, kunnes alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1962 syntyneet voivat näin ollen jäädä eläkkeelle aikaisintaan vuonna 2027.
Entä jos on jäämässä vanhuuseläkkeelle juuri ennen eläkeuudistusta vuonna 2016? Miten uudistus vaikuttaa?
”Eläkeuudistuksella ei ole takautuvaa vaikutusta, vaan henkilöön sovelletaan vuoden 2005 eläkeuudistusta. Siinä voi valita vanhuuseläkkeelle jäämisen joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä. Alin eläkeikä on siis 63, mutta jos haluaa, voi jatkaa työntekoa aina 68-vuotiaaksi”, kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta kuvailee.
Sama tilanne on vuonna 2017 63-vuotiaana vanhuuseläkkeelle jäävälle.
Superkarttuma poistuu
Kaikkiin kuusikymppisiinkin eläkeuudistus vaikuttaa, jos työntekoa jatkaa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Eläkeuudistuksessa niin sanottu superkarttuma poistuu ja tilalle tulee lykkäyskorotus.
Superkarttuma on kerryttänyt eläkettä 4,5 prosenttia vuodessa, kun työntekoa on jatkanut 63-vuotiaasta eteenpäin. Uusi lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia eläkkeestä kutakin lykättyä kuukautta kohti. Lisäksi palkasta kertyy 1,5 prosenttia karttumaa vuodessa.
”Korkeampi hyöty työnteon jatkamisesta ei sinänsä poistu, vaan eläkkeen karttumisen laskentaperiaate muuttuu. Se ei juurikaan tee työnteon jatkamisen kannattavuutta heikommaksi”, Hietaniemi tähdentää.
”Esimerkiksi vuodessa lykkäyskorotus tuo 4,8 prosentin korotuksen jo karttuneeseen eläkkeeseen. Lisäksi palkasta kertyy vielä 1,5 prosenttia karttumaa vuodessa. Työntekijän eläkevakuutusmaksu ei myöskään vähennä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa vuodesta 2017 alkaen, vaan eläke lasketaan koko palkkasummasta” Hietaniemi sanoo.
Lykkäyskorotus siis lasketaan itse eläkkeeseen ja karttumisprosentti lasketaan palkasta.
Hietaniemen mukaan hyvin oleellista on, mikä on henkilön palkan ja eläkkeen suhde. ”Esimerkiksi henkilölle, jolla on korkea palkka, mutta pieni karttunut eläke, kannustinkarttuma olisi parempi kuin lykkäyskorotus. Mutta jos on pitkä työura ja eläkettä plakkarissa paljon ja pitkältä ajalta, lykkäyskorotus voikin olla parempi. Keskimäärin silti lykkäyskorotus tuo jokseenkin saman lopputuloksen eläkkeeseen kuin superkarttuma.”
Tavoite-eläkeikä kaikille
Eläkeuudistuksessa otetaan käyttöön myös niin sanottu tavoite-eläkeikä, joka niin ikään vaikuttaa jo kuusikymppisiinkin. Uudistuksen mukaan jokainen saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä ja kuinka paljon eläkkeen lykkäämistä vähentämätön eläke edellyttäisi. Näin määräytyy tavoite-eläkeikä.
Elinaikakerroin puolestaan on mekanismi, joka sopeuttaa työeläkkeiden tasoa keskimääräisen eliniän nousuun. Kerroin lasketaan joka vuosi erikseen jokaiselle ikäluokalle, joka täyttää tuolloin 62 vuotta. Jos keskimääräinen elinikä nousee, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Kertoimen eläkettä alentavaa vaikutusta voi tasoittaa, kun jatkaa pitempään työelämässä.
”Elinaikakertoimen vaikutusta voi pienentää eläkkeen lykkäyskorotuksen avulla. Tavoite-eläkeikä aletaan laskea vasta 1954 syntyneille ja sitä nuoremmille.”
”Vuonna 1954 syntyneille tavoite-eläkeikä on 63 vuotta ja kymmenen kuukautta ja vuonna 1955 syntyneille 64 vuotta ja 3 kuukautta. Ikäluokittain tavoite-eläkeikä nousee näillä ikäluokilla aina viisi kuukautta. Tämä tasoittuu jatkossa 1960-luvulla syntyneillä nykyisten ennusteiden mukaan noin kahteen kuukauteen vuosittain.”
Jos ei jatka työntekoa tavoite-eläkeikään, elinaikakertoimen eläkettä leikkaava vaikutus kuusikymppisille on nelisen prosenttia.
Karttuma laskee
Eläkeuudistuksessa eläkevakuutusmaksua ei enää vähennetä palkasta, josta eläke karttuu. ”Eläkekarttuma lasketaan siis koko palkasta. Tämä kompensoi sitä, että eläkekarttuma muuttuu koko työuralta 1,5 prosentiksi palkasta vuosittain”, Hietaniemi toteaa.
Nykyisin eläkekarttuma on vuoden 2016 loppuun asti 18-53-vuotiaille 1,5 prosenttia, 53-62-vuotiaille 1,9 prosenttia ja yli 63-vuotiaille superkarttuma eli 4,5 prosenttia.
Hietaniemi tähdentää, että eläkeuudistuksessa on 53-62-vuotiaille siirtymäaika vuoden 2025 loppuun, jossa eläkekarttuma on 1,7 prosenttia palkasta. Nämä ikäryhmät tosin maksavat myös korotettua, runsaan 7 prosentin eläkevakuutusmaksua.
”Vuonna 2018 eläkkeelle jäävän karttuma muuttuu vuoden 2017 alusta 1,7 prosentiksi palkasta. Mutta kun hän täyttää 63 vuotta, viimeiset kolme kuukautta ennen alinta vanhuuseläkeikää karttuma laskee 1,5 prosenttiin.”
