Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla toimintansa on lopettanut jo 38 500 yritystä, kun yleensä lopettajien määrä on vuosittain 30 000. Pienten yritysten taloutta ovat kuristaneet monet muutokset, esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen.
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti lähes 11 000 yritystä. Samaan aikaan toimintansa lopetti runsaat 21 000 yritystä. Vuoden 2024 tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli huomattavasti vähemmän, noin 12 700, kertoo Tilastokeskus.
”Lopettaneiden yritysten suureen määrään vaikuttanee lainsäädännön muutos, jonka mukaan vuoden 2025 alusta alkaen pienet yritykset eivät ole enää oikeutettuja arvonlisäveron alarajahuojennukseen”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö.
Lopettaneiden yritysten määrä verrattuna aloittaneisiin on suhteellisesti suurin Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Näissä maakunnissa lopettaneita yrityksiä oli melkein kolme kertaa enemmän kuin aloittaneita. Suhteellisesti vähiten lopettaneita yrityksiä oli Uudellamaalla.
”Koulutuksen sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialoilla oli puolestaan yli neljä kertaa enemmän lopettaneita kuin aloittaneita yrityksiä”, kertoo Veistämö.
Mikroyrittäjät ahtaalla
Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) kommentoi, että lopettamisbuumi kohdistuu selvästi pieniin mikroyrityksiin.
“Alv-alarajahuojennuksen poistuminen ei yksinään aiheuta tätä romahdusta. Etenkin pieniä yrittäjiä kurittavat nyt todella monet asiat: alv-korotukset, kotitalousvähennyksen leikkaus, kohonneet YEL-maksut, epäoikeudenmukainen positiivinen luottorekisteri, heikot rahoitusmahdollisuudet ja heikentynyt ostovoima. Kaikki nämä iskut osuivat yhtä aikaa vuodenvaihteessa etenkin pieniin työvoimavaltaisiin asiantuntija-, kulttuuri- ja palvelualan yrityksiin”, sanoo MYRY:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén.
Kun yritystoiminta kaatuu, vaikutukset ulottuvat laajalle.
“Erityisesti moni yksinyrittäjä luopuu nyt yrityksestään, koska tilanne on käynyt mahdottomaksi. Tällä on aivan suora hintalappu myös valtion taloudelle, jos aiemmin plusmerkkinen yrittäjä siirtyy nyt miinusmerkkiseksi tuensaajaksi, ja paikalliset palvelut hupenevat samalla”, Hanén toteaa.
Satu Alavalkama
