Tietotyössä sähköiset ärsykkeet pommittavat aivoja taukoamatta. Liikunta palauttaa aivoja, koska se katkaisee kuormituksen ja monen asian suorittamisen päällekkäin. Tämä edellyttää, että kännykkä ei ole kädessä tai luurit korvilla. Lisäksi liike syöttää hapekasta verta aivosoluihin, mikä auttaa niitä toimimaan tehokkaammin.
Nyky-yhteiskunnassa aivot ovat ihmisen tärkein työkalu. Tietotyössä sähköiset ärsykkeet pommittavat aivoja taukoamatta. Lähes jokainen joutuu yhä useammin asioimaan sähköisesti, kun yritykset, kunnat ja valtio karsivat asiakaspalveluaan.
Psykologian tohtori ja aivoasiantuntija Mona Moisala kaipaa työelämään kulttuuria, jossa toimittaisiin tehokkaammin, mutta rasitettaisiin vähemmän aivoja.
”Ei voida ajatella, että aivojen palautumista tapahtuisi vain vapaa-ajalla. Palautumisen hetkiä tarvitaan myös työpäivän aikana”, hän sanoo.
Moisalan mukaan pienikin lisäys liikettä ajatustyöläisen päivään on aivoille hyväksi. Lisäys voi olla pieni happihyppely ennen päivän aloittamista tai kävelypalaveri neuvottelupöydässä istumisen sijaan. Tai jos rohkenee, niin mikä olisi parempaa kuin tanssituokio kesken työpäivän?
”Minulle rakkain liikkumistapa on työmatkapyöräily. Pyöräni perässä on kärry, jossa kuljetan kahta lastani”, kertoo Moisala.
Stressi kuriin
Ajatustyöstä puhuttaessa ei aina huomata, että aivot toimivat vuorovaikutuksessa kehon kanssa. Kun keho voi hyvin, ajattelet paremmin.
Moisala sanoo, että liikunnallisella ihmisellä on paremmat stressihallinnan ja palautumisen taidot. Mistä tämä johtuu?
Stressireaktio on tuhansia vuosia auttanut ihmistä selviytymään vaaroista. Jos kohtaamme villieläimen luonnossa, aivojen mantelitumake herättää elimistön taisteluun tai pakenemaan. Kun tilanne menee ohi, etuotsalohkot rauhoittavat kehon.
Nykyään koemme harvoin yksittäisiä suuria stressipiikkejä. Päivä on täynnä jatkuvaa pientä ärsytystä: kiire painaa, palaveri venyy, aika ei riitä kaikkien töiden tekemiseen. Stressijärjestelmämme on koko ajan aktiivinen. Etuotsalohkot käyttävät energiansa hermoston rauhoitteluun.
”Etuotsalohkojen muita tehtäviä ovat tiedon prosessointi, päättely, luova ajattelu ja ongelmanratkaisu. Eikö olisi parempi, että pystyisimme tekemään myös niitä? kysyy Moisala.
Hyviä hormoneja
Liikunta helpottaa stressiä, koska se tuo kehoon hyvän olon hormoneja, erityisesti dopamiinia.
”Jo nostamme dopamiinitasoja keskitehoisella liikuntasuorituksella aamulla, se auttaa tarttumaan hanakammin hankalaankin tehtävään aloittaessamme työpäivän”, sanoo Moisala.
Liikuntasuoritus sparraa kehon stressisäätelyjärjestelmää. Liikkeelle lähtiessä stressi alkaa, kun sydämen syke sekä kortisoli- ja adrenaliinitasot nousevat. Suorituksen jälkeen stressiä tasaava hermosto aktivoituu ja keho rentoutuu.
”Liikunnalla on myös pitkäkestoisia vaikutuksia, jotka kantavat yli vuosikymmenten, Moisala sanoo.
Paremman stressinhallinnan ja palautumisen ansiosta liikunnallinen ajatustyöläinen on todennäköisemmin vähemmän sairaslomalla ja pidempään työkykyinen. Erityisesti hengästyttävä liikunta edistää uusien hermosolujen syntyä aivoissa niin kasvu- kuin aikuisiälläkin.
”Lapsena liikunnalliset ihmiset selviytyvät älykkyystesteistä paremmin vielä keski-ikäisenä. Kaikkien ei tarvitse olla huippu-urheilijoita, vaan ihan pienikin lisäys liikuntaa päivään parantaa aivojen suorituskykyä, työkykyä ja ajatustyön tehokkuutta,” Moisala huomauttaa.
Työnantajalle uusi työkalu. Monella työpaikalla kannustetaan henkilöstöä liikkumaan liikuntaseteleillä. Niiden lisäksi on paljon muitakin keinoja, joiden suunnittelua helpottaa esimerkiksi Liikkuva Työelämä -sivustolta löytyvä Viksu-työkalu. Se sisältää yli 60 työmatka- ja henkilöstöliikkumisen toimenpidettä, joista voi poimia omalle työpaikalle sopivia ratkaisuja. Työkaluun voi kirjautua maksutta joko yrityksenä tai yksityishenkilönä. Suunnitelmista saa muokattua myös vuosiaikataulun.
Satu Alavalkama
Lue lisää liikunnan hyödyistä esimerkiksi työnantajalle ja veronmaksajille Taloustaidosta 7/2025. Lehti löytyy digiarkistosta.
