Kun taloyhtiö suunnittelee korjaushanketta, on hyvä tietää, mitä korjaushankkeen toteutusmuoto tarkoittaa. Toteutusmuoto nimittäin määrää, miten korjaushanke kilpailutetaan, millainen urakkasopimus siitä tehdään ja kuinka korjaus organisoidaan.
Consti-yhtiön kehitysjohtaja Juha Salmisen tuore opaskirja Toteutusmuodot taloyhtiön korjaushankkeissa valottaa toteutusmuodon merkitystä koko hankkeen onnistumiselle.
Taloyhtiön korjaushankkeiden yleisin toteutusmuoto on kokonaisurakka, jossa korjauksen suunnittelu ja toteutus kilpailutetaan erikseen ja jossa urakasta maksetaan kiinteä urakkahinta. Juha Salminen muistuttaa, että muitakin vaihtoehtoja on. Korjaushanke voidaan toteuttaa myös ST-urakkana, projektinjohtourakkana tai yhteistoimintaurakkana.
Korjausurakkaan liittyvät termit ja korjaushankkeen toteutusmuodon valinta käydään kirjassa tarkkaan läpi. Tarjouspyyntö, sopimusmuodot ja sopimusasiakirjat esitellään kattavasti. Salminen käy läpi myös korjaushankkeen organisointia, johtamista sekä ongelma- ja riitatilanteita.
Kirjan liitteenä on tarjouspyyntö- ja sopimusmalleja, esimerkkejä yhteistoimintaurakan yhteistyösopimuksesta ja taulukko korjaushankkeen tehtävänjaosta ja vastusta.
Kirja on opettavaista luettavaa erityisesti taloyhtiöiden päättäjille ja osakkaille, joista moni saa lähivuosina tuntumaa remontteihin. Esimerkiksi putkiremontteja tehdään tällä hetkellä jo noin 20 000 huoneistossa vuosittain. Vaikka taloyhtiö turvautuisikin ammattirakennuttajan apuun remontin toteutusmuodon valinnassa, kannattaa maallikonkin niihin perehtyä, koska päätösvalta on viime kädessä taloyhtiöllä.
Mitä sitten tarkoittaa ST-urakka? ST-urakka eli Suunnittele ja toteuta -urakkaa sisältää rakennustöiden lisäksi myös suunnittelun. Tällöin pääurakoitsija toimittaa taloyhtiölle korjaushankkeen suunnitelmat ja myös toteuttaa hankkeen. Urakasta käytetään myös nimeä KVR eli kokonaisvastuurakentaminen tai SR-urakka (suunnittele ja rakenna). Käytössä on myös englanninkielestä johdettu termi D&B (Design & Build).
Minna Petäinen
