Taloyhtiöiden hoitovastikkeet nousevat tänä vuonna kerrostaloissa keskimäärin 1,5 prosenttia ja rivitaloissa 2,8 prosenttia. Vaikka nousua on edelleen, tahti on hieman hidastunut aiemmista vuosista. Asia käy ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistamasta kyselystä.
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat edelleen nousussa. Kiinteistöliiton kyselyssä 34 prosenttia vastaajista ilmoitti yhtiönsä hoitovastikkeen nousseen. Tämä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina.
Kymmenen suurimman kaupungin kerrostaloissa keskimääräinen hoitovastike on noussut noin 1,4 prosenttia, kun viime vuonna lukema oli 3,1 ja sitä ennen 4,3 prosenttia.
Suurista kaupungeista nopeinta kerrostalojen hoitovastikkeen keskimääräinen nousu on tänä vuonna Lahdessa (+2,6 %) ja Vantaalla (+1,7 %). Hitainta nousu oli puolestaan Jyväskylässä (+0,5 %) ja Espoossa (+0,7 %).
Kiinteistöliiton johtavan asiantuntijan Juho Järvisen mukaan taloyhtiöiden talous on vahvistunut ja taloyhtiöt ovat pystyneet kasvattamaan talouden puskureita.
”Kaukolämmön hintakehitys on monissa kaupungeissa rauhoittunut. Tänä vuonna on tullut kuitenkin korotuksia veden hintaan. Muuten kiinteistökustannuksissa on ollut maltillista kehitystä. Alkutalven kovat pakkaset näkyivät menojen kasvuna lämmityksessä ja sähkössä, mutta tilanne rauhoittui kevään edettyä”, Järvinen sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että taloyhtiöiden vastikkeiden nousuvauhti on ollut kuluttajahintojen muutosta nopeampaa vuodesta 2023 lähtien.
Taloyhtiöiden likviditeetti kasvanut
Taloyhtiöiden puskurit ovat kyselyn perusteella vahvistuneet aiemmista vuosista. Kiinteistöliitto arvioi, että kyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä oli arviolta noin 3,8 kuukauden hoitovastikemäärää vastaava rahamäärä tilillä vuoden 2025 lopulla.
Rivitaloyhtiöillä likvidejä varoja oli hieman enemmän kuin kerrostaloissa.
Kyselyyn vastanneiden yhtiöissä 13 prosentilla oli kuitenkin maksimissaan kuukauden puskuri tilillään. Tilanne on tosin parantunut viime vuodesta, jolloin yli 18 prosentilla oli enintään yhden kuukauden vastikkeita vastaava summa tilillään.
Vastikerästit pysyneet enimmäkseen ennallaan
Vastikerästien osalta ei ole suurta muutosta aiempaan. Vastaajista 71 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Vastikerästien pienentymisestä raportoi tänä vuonna 16 prosenttia vastaajista, ja kasvusta 10 prosenttia vastaajista.
Euromääräisesti vastikerästit olivat kerrostaloissa edellisvuoden tasolla, noin 1400 eurossa yhtiötä kohden.
Kasvua rästeissä oli Vantaalla, Espoossa, Porissa ja Tampereella. Laskevaa kehitystä oli Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa ja Turussa.
Hallintaanottomenettelyjä on käyttänyt edelleenkin hyvin harva taloyhtiö. Kyselyn perusteella hallintaanottoon oli turvautunut seitsemän prosenttia vastanneiden taloyhtiöistä.
Eniten hallintaanottomenettelyitä viimeisen vuoden aikana on ollut 1960- ja 1970-luvun taloyhtiöissä. Kehitystä selittävät etenkin isot peruskorjaukset, joita tämän aikakauden taloyhtiöissä on jouduttu tekemään. Nämä ovat lisänneet hoitovastikkeiden rinnalla pääomavastikkeiden määriä. Myös aivan uusimmissa taloyhtiöissä hallintaanottomenettelyissä on ollut piikkiä.
Joka viides taloyhtiö peri ylimääräisiä hoitovastikkeita
Kiinteistöliiton kyselyn perusteella valtaosa taloyhtiöistä on antanut hallitukselleen valtuudet periä ylimääräisiä vastike-eriä.
Vastaajien taloyhtiöissä 80 prosenttia ei ollut kuitenkaan perinyt ylimääräisiä vastike-eriä viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 12 prosenttia yhtiöistä, ja kaksi ylimääräistä erää kuusi prosenttia yhtiöistä.
Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistettuun kyselyyn vastasi runsaat 4800 vastaajaa toukokuussa 2026.
Outi Airaksinen