Pantittomista muovisista kuluttajapakkauksista vain runsas kolmannes päätyy muovinkeräykseen Suomessa. Suurin osa lajitellaan yhä väärin, tavallisimmin sekajätteeseen. Se ei ole vain ympäristöongelma, vaan näkyy myös Suomen kasvaneina EU-maksuina.
Vuonna 2025 pantittomista muovisista kuluttajapakkauksista lajiteltiin muovinkeräykseen vain 36 prosenttia. Loput päätyivät väärään paikkaan, useimmiten sekajätteeseen.
Kuluttajapakkausten merkitys on suuri, sillä niistä syntyy valtaosa muovipakkausjätteestä: noin 95 000 tonnia vuodessa. Kaikkiaan muovipakkausjätettä kertyy Suomessa vuosittain noin 160 000 tonnia.
Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy:n toimitusjohtajan Juha-Heikki Tanskasen mukaan suurin potentiaali kierrätysasteen kasvattamiseen piilee juuri pantittomissa kuluttajapakkauksissa.
"Ne muodostavat 60 prosenttia kaikista muovipakkauksista, mutta vain reilu kolmasosa lajitellaan. Tavoite olisi, että kahdeksan kymmenestä muovisesta kuluttajapakkauksesta lajiteltaisiin", Tanskanen sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa korkea tavoite on välttämätön siksi, että kaikkea kerättyä muovia ei pystytä kierrättämään, vaan prosessissa syntyy myös hävikkiä.
EU-tavoite kirittää, mutta Suomi jää jälkeen
EU on asettanut jäsenmaille tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia muovipakkauksista pitäisi kierrättää. Kierrätysaste vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon jäsenmaat maksavat kierrättämättömästä muovista EU:lle.
Tällä hetkellä Suomi maksaa kierrättämättömistä muovipakkauksista noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Summa pienentyisi, jos pakkausmuovia lajiteltaisiin nykyistä tehokkaammin.
Suomessa kaikista muovipakkauksista kierrätetään tällä hetkellä noin kolmannes. Tanskasen mukaan kehitys on oikeansuuntainen, mutta liian hidas.
"Näemme tilastoistamme, että muovin keräysaste nousee hiljalleen. Nykyisellä tahdilla emme kuitenkaan saavuta EU:n asettamaa kierrätystavoitetta. Suomi on muovipakkausten kierrätysasteessa Euroopan maista vasta sijalla 21", Tanskanen sanoo.
Hänen mukaansa lajittelua pitäisi lisätä kotien lisäksi myös työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja laitoksissa, joihin kuluttajamuovipakkauksia myös päätyy.
Väärä lajittelu osuu myös kotitalouden kukkaroon
Muovipakkausten lajittelulla on vaikutusta myös kotitalouksien ja taloyhtiöiden kustannuksiin. Sekajäteastian tyhjennys on kalliimpaa kuin muovinkeräysastian, joten sekajätteeseen heitetty muovi kasvattaa turhaan jätekuluja.
Oikein lajiteltu muovipakkaus on lisäksi arvokasta raaka-ainetta, josta voidaan valmistaa uusia pakkauksia ja muita tuotteita, kuten tiskiharjoja, kukkaruukkuja, muovipusseja ja rakennustuotteita.
Muovia päätyy sekajätteeseen paitsi huolimattomuuden myös tiedon puutteen vuoksi. Moni ei esimerkiksi tiedä, mitä taloyhtiön tai Rinki-ekopisteen muovinkeräykseen saa laittaa.
Muovipakkausta ei tarvitse pestä
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä liittyy muovipakkausten puhtauteen. Muovipakkausta ei tarvitse pestä ennen lajittelua, vaan riittää, että se on tyhjä eikä aiheuta hajuhaittaa.
Toinen tavallinen virhe on se, että muovinkeräykseen laitetaan muitakin muoviesineitä kuin pakkauksia. Keräykseen kuuluvat vain muovipakkaukset, eivät esimerkiksi lelut, hiusharjat tai muut muovituotteet.
Lajittelua helpottaa se, että kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on järjestetty muovipakkausten erilliskeräys. Jos omassa taloyhtiössä ei ole erilliskeräystä, pakkaukset voi viedä maksutta Rinki-ekopisteeseen.
Tanskasen mukaan lajittelun onnistuminen on ennen kaikkea arjen järjestelykysymys.
"Jotta muovin lajittelu kotona ja työpaikalla onnistuu, sen pitää olla yhtä helppoa kuin sekajätteeseen laittamisen. Paras tapa nostaa lajitteluastetta arjessa on varmistaa, että kaikille pakkausmateriaaleille on varattu paikka", hän sanoo.
Näin lajittelet ja kierrätät muovia – tässä 6 vinkkiä
- Muovipakkausta ei tarvitse pestä ennen keräykseen vientiä. Riittää, että pakkaus on niin tyhjä, ettei se aiheuta hajuhaittoja parin päivän säilytyksen aikana.
- Vain muovipakkaus kuuluu muovinkeräykseen. Muut muoviesineet, kuten lelut ja pakasterasiat, kuuluvat esimerkiksi kuntien jäteasemille.
- Jos pakkaus koostuu useasta materiaalista, lajitellaan se sen mukaan, mitä materiaalia on eniten. Esimerkiksi muovi-ikkunallinen paperinen leipäpussi menee kartonkikeräykseen.
- Kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on muovipakkausten keräysastia. Lisäksi muovipakkauksia voi viedä maksutta Rinki-ekopisteille, joita on noin 1 200 ympäri Suomea.
- Hyödynnä alueesi Rinki-ekopisteet ja tarkista lajitteluohjeet ja -pisteet täältä.
- Kodin ja työpaikan jätepisteet kannattaa järjestellä siten, että kaikille pakkausjätteille on oma paikkansa. Muovipakkausten lajittelun pitää hoitua yhtä vaivattomasti kuin sekajätteen.
NUMERO 17 kg | Suomalainen ostaa vuosittain noin 17 kiloa muovipakkauksia. Tästä muovinkeräykseen päätyy noin 6 kiloa.
Minna Petäinen
