Miltä näyttää juhannuksen sää? Helpottaisiko suunnitelmien tekoa, jos kertoisin että 95 prosentin todennäköisyydellä lämpötila Helsingin Kaisaniemessä on +7 ja +28 asteen välillä?
Luultavasti ei.
Hieman saman haasteen edessä on varainhoitaja tai salkunhoitaja, jolta kysytään arviota pörssin nousupotentiaalista kuluvana vuonna.
Sään ennustamisella ja tulevien tuottojen ennustamisella on yllättävän paljon yhteistä: molemmista ilmiöistä on saatavilla kasapäin dataa, molempiin käytetään huomattavan kehittyneitä matemaattisia malleja ja molemmat ovat siitä huolimatta hyvin vaikeita tehtäviä.
Miksi? Koska molempiin liittyy paljon satunnaistekijöitä, joita ei voi ennakoida. Pitkän aikavälin keskimääräinen lämpötila kesäkuussa on Helsingissä noin +15 astetta, mutta lämpötilojen vaihtelu eri päivien ja vuosien välillä on suurta.
Sama pätee sijoittamiseen: pitkän aikavälin keskimääräinen vuosituotto osakemarkkinoilla on historiallisesti ollut 7–9 prosenttia, mutta yksittäinen -15 prosentin tai +20 prosentin vuosi ei ole mitenkään poikkeuksellinen.
Mitä emme tiedä ja mitä tiedämme?
Lämpötilat ja tuotot siis vaihtelevat voimakkaasti, emmekä tiedä niitä etukäteen. Emme tiedä tulevan juhannuksen ja tulevan joulun säätä. Emme myöskään tämän vuoden tuottoa.
Jotain sentään tiedämme. Nimittäin sen, että juhannuksena on lämpimämpää kuin jouluna. Teoriassa on mahdollista, että samalle vuodelle osuu todella kolea juhannus ja todella lämmin joulu, mutta vailla minkäänlaista meteorologin koulutusta uskallan ennustaa, että hyvin todennäköisesti juhannus on lämpimämpi.
Samoin tiedämme eri sijoituskohteiden välisen hierarkian: tiedämme, että pitkällä aikavälillä osakkeiden tuotto on korkeampi kuin korkosijoitusten. Tiedämme, että pitkällä aikavälillä yrityslainojen tuotto on korkeampi kuin valtionlainojen.
Tiedämme myös, että osakkeiden tuottojen vaihtelu on huomattavasti suurempaa kuin korkosijoitusten arvonvaihtelu. Yksittäisenä vuonna korkosijoitukset voivat tuottaa osakkeita paremmin, mutta ajan kuluessa vaaka alkaa kallistua osakkeiden puolelle. Toisin sanoen osakkeet ovat riskipitoisempia sijoituskohteita, mutta pitkällä aikavälillä riskin kantamisesta palkitaan korkeampina tuottoina.
Miten yksityishenkilön sitten kannattaisi soveltaa tätä tietämystä?
Moni tavoittelee sijoitustoiminnallaan tietynsuuruista tuottoa, mutta tietyn prosentuaalisen tuoton tavoittelu on kuin tavoittelisi +20 asteen lämpötilaa juhannuksena. Se ei ole vain itsestä kiinni.
Yksityishenkilö ei voi päättää, millä aikakaudella elää ja sijoittaa. Vuonna 1999 oli poikkeuksellisen lämmin juhannus ja vuosi 1997 oli todella hyvä osakevuosi, mutta ne eivät enää auta ihmistä, joka tekee päätöksiä tässä hetkessä.
Aloittaisin siis unohtamalla numerot ja keskittymällä siihen, mikä oikeasti tiedämme: osakkeet tuottavat pitkällä aikavälillä enemmän, mutta niiden tuotot vaihtelevat voimakkaasti. Korkosijoitukset vastaavasti ovat tuotoiltaan vakaampia, mutta pitkällä aikavälillä niiden tuottokehitys jää osakemarkkinoiden jalkoihin.
Tällöin johtopäätös on melko suoraviivainen:
- Jos tavoittelee korkeaa tuottoa, kestää voimakastakin arvonheiluntaa ja on sijoittajana pitkäjänteinen, osakepainotteinen salkku on todennäköisesti oikea vaihtoehto.
- Jos vastaavasti arvostaa vakaampaa tuottoa, mutta on sen vastapainona valmis hyväksymään alemman tuoton pitkällä aikavälillä, korkopainotteinen salkku on todennäköisesti oikea vaihtoehto.
Se, mitä ”korkea tuotto” ja ”alempi tuotto” tarkalleen tarkoittavat, jää nähtäväksi, kuten myös juhannuksen sää.
Henkilökohtaisesti toivon, että sekä juhannuksen lämpötila että pörssin tuotto asettuvat tänä vuonna vaihteluvälin ylälaitaan. Valkea joulu olisi iso plussa.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi