Raha. Yksi sana, monta mielikuvaa. Siitä on kirjoitettu kirjoja, tehty lauluja ja kuvattu elokuvia. Mutta mitä raha oikeastaan on?
Aloitetaan sanakirjamääritelmästä: Wikipedian mukaan raha on ”yleinen vaihdon väline, arvon mitta, omaisuuden muoto sekä valuutta. Sen tärkein tehtävä on toimia yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä eli sen voi vaihtaa hyödykkeisiin eli palveluihin ja tavaroihin.”
Kuulostaa pätevältä määritelmältä, mutta miten Abba on saanut aikaiseksi ikivihreän hitin jostain näin tylsästä aiheesta? Sanakirjamääritelmän mukainen termi tuskin tuo mieleen sen kummempia mielikuvia tai suurempia tunnelatauksia. Sanan on edustettava jotain muutakin.
Mistä siis puhun, kun puhun rahasta?
Puhun ajasta
Vanhan sanonnan mukaan aika on rahaa. Jotta yhtälö olisi matemaattisesti mahdollinen, sen on oltava totta myös toisin päin: raha on aikaa.
Itse asiassa ihmiset vaihtavat jatkuvasti aikaa rahaan ja päinvastoin. Palkkatyössä käyvät antavat työnantajalleen aikaansa (ja osaamistaan) vastineeksi rahasta. Vastaavasti rahalla voi ostaa itselleen lisää vapaa-aikaa teettämällä töitä jollakin muulla.
Rahan ja ajan keskinäinen muunnettavuus mahdollistaa myös sen, että vapaa-aikaa voi säästää ja käyttää haluamanaan ajankohtana tulevaisuudessa. Tekemällä nyt kuukauden töitä, säästämällä ja sijoittamalla palkkansa, ihminen voi 25 vuoden kuluttua olla pääomansa turvin tekemättä töitä noin kolmen kuukauden ajan olettaen, että saa pääomalleen viiden prosentin vuotuisen reaalituoton.
Puhun mielenrauhasta
Raha tuo elämään turvaa, jatkuvuutta ja vakautta. Kun ruoka ja sähkö kallistuvat, mielenrauhan kannalta keskeistä on tietää, että vatsa täyttyy ja koti lämpiää kaikesta huolimatta. Kun taloudelliset puskurit ovat kunnossa, ei oma elämä lähde raiteiltaan pienestä töyssystä. Kun ihmisellä on tunne, että oma elämä on hallinnassa, kykenee keskittymään mielihyvää tuoviin asioihin ja kehittymään ihmisenä.
Elämä osaa kuitenkin yllättää, eikä kaikkea voi hallita. Onneksi moniin tilanteisiin voi kuitenkin varautua. Työttömyyden tai sairauden yllättäessä mielenrauha järkkyy vähemmän, jos taloudellisista asioista ei tarvitse stressata.
Monille meistä oma terveys tai henki ei kuitenkaan ole se kaikkein kallein asia. Varsinkin pienten lasten vanhempien ykköshuoli oman terveyden pettäessä lienee puolison jaksaminen ja lasten tulevaisuus muuttuneessa tilanteessa.
Taloudelliset puskurit mahdollistavat sen, ettei yksi epätoivottu elämänmullistus johda lasten kannalta muihin ikäviin muutoksiin, kuten muuttoon ja sitä myötä koulun ja kaveripiirin vaihtumiseen.
Puhun vapaudesta
Raha on valtaa. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa budjettikirja on keskeinen vallankäytön väline. Verottamalla haitallisia tai epähaluttuja toimintoja ja toisaalta tukemalla hyvänä pidettyjä toimia voidaan ihmisten käyttäytymistä ohjata haluttuun suuntaan.
Ei kuitenkaan ole syytä jumittua yhteiskunnalliselle tasolle, kun esimerkkejä löytyy jokapäiväisestä elämästä. Omat lapseni ovat vielä liian nuoria ymmärtääkseen rahan käsitettä, mutta otaksun monien vanhempien hyödyntävän rahan ohjaavaa vaikutusta myös kasvatustyössään. Jos roskien vieminen ja tiskikoneen tyhjentäminen on edellytyksenä viikkorahan maksamiselle, kyseessä on ilmiselvä kannustinjärjestelmä.
Kolikolla on myös kääntöpuolensa. Jos raha on valtaa, yksilön näkökulmasta rahan on oltava myös vapautta: esimerkiksi vapautta valita asuinpaikkansa, vapautta viettää aikaansa haluamallaan tavalla, vapautta olla tekemättä työtä ja tietenkin kapinoivalle teini-ikäiselle vapautta olla välittämättä vanhempiensa rakentamista taloudellisista kannustinjärjestelmistä.
Kun puhun rahasta, puhun siis myös paljon muusta kuin pelkästä vaihdon välineestä, omaisuuden muodosta tai arvon mitasta.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi