Inflaatio oli tammikuussa 3,4 prosenttia. Tuoreimmat ennusteet koko kuluvalle vuodelle ovat 2,7 prosenttia. Samaan aikaan sovittujen palkankorotusten yleinen linja on ollut noin kaksi prosenttia.
Palkka uhkaa nyt monella jäädä jälkeen hinnoista. Sopimuskorotusten päälle tulevat liukumat voivat helpottaa joidenkin tilannetta.
Verotus ei muuta tätä ankeaa yleiskuvaa, sillä aika lähellä nollaa mennään tänä vuonna veroprosenttienkin muutoksissa. Ei kiristy, muttei juuri kevenekään.
Vuosi 2022 alkaa olla paketissa niin palkkojen kuin verojenkin osalta. Näillä mennään.
Vuodelle 2023 kaikki kortit ovat sen sijaan vielä jakamatta.
* * *
Palkansaajan nettopalkan ostovoimaan vaikuttavat palkka, hinnat ja verot.
Miltä vuosi 2023 näyttää tällä hetkellä?
Palkoista sovitaan yleensä vasta myöhemmin. Ensi syksynä ovat edessä uudet neuvottelut, joissa ratkeavat monien sopimusten kakkosvuoden palkankorotukset.
Hinnoista ei myöskään ole vielä tietoa. Moni toivoo tämän hetkisen inflaatiopiikin menevän nopeasti ohi. Se voi kuitenkin olla pelkkää toiveajattelua.
Energian hintojen kehitystä ei pystytä tällä hetkellä juurikaan ennustamaan. Kustannuspainetta hintoihin tulee myös monta muuta kautta, muun muassa työvoimakustannusten noususta. Maailmanlaajuinen massiivinen koronaelvytyskin painaa osaltaan hintoja ylöspäin.
Vuonna 2023 inflaatio voi taittua tämän hetkistä alemmalle tasolle, mutta varteenotettava riski on myös inflaation jatkumisesta ensi vuonnakin nopeana.
Hinnoissa ja palkoissa jo pelkät odotukset toteuttavat helposti itsensä. Odotus nopeasta inflaatiosta ruokkii odotuksia palkkojen nimelliskorotuksista, ja päin vastoin.
Hintojen ja palkkojen alati kiihtyvä nousuralli ei johtaisi pitkässä juoksussa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen sen paremmin koko kansantalouden kuin palkkojen ostovoimankaan kannalta.
* * *
Ja tästä päästään ostovoiman kolmanteen tekijään eli veroihin.
Hallitus linjaa loppuvaalikauden talous- ja veropolitiikkaa huhtikuun kehysriihessä.
Hallituksella on nyt oiva tilaisuus vaikuttaa veroratkaisuillaan positiivisesti vuoden 2023 ostovoimanäkymiin.
Mitä hallituksen pitäisi tässä tilanteessa veroille tehdä?
Aloitetaan ilmeisestä: uusia kiristyksiä ei veroihin pidä enää tällä vaalikaudella päättää.
Kohdennetuille kevennyksille on sen sijaan nyt tarvetta.
Viime syksynä valtiovarainministeri Annika Saarikko väläytti ansiotulojen verotuksen keventämistä vuonna 2023, eikä pääministeri Sanna Marin ajatusta silloin ainakaan tyrmännyt.
Nyt tämä ajatus on entistäkin ajankohtaisempi, sillä talouskasvun odotetaan ensi vuonna selvästi hiipuvan. Samalla kiihtynyt inflaatio on jo valmiiksi nakertamassa ostovoiman näkymiä.
Kohtuullisella veronkevennyksellä voidaan ensi vuonna varmistaa, etteivät pelkät suuret palkankorotukset jää ainoiksi keinoiksi huolehtia palkansaajien nettoansioiden ostovoimasta nopean inflaation oloissa.
Palkat määräytyvät luonnollisesti vapaasti työmarkkinoilla, mutta hallituksen on syytä tehdä järkevillä veroratkaisuilla oma osansa ostovoiman varmistamisessa.
* * *
Entä eläkkeensaajat?
Indeksitarkistukset turvaavat osaltaan eläkkeiden ostovoiman säilymistä. Indeksitarkistuksilla on erityisen suuri merkitys juuri nopean inflaation oloissa.
Eläkkeetkin ovat ansiotuloja, joten ostovoimaa ylläpitävän ansiotulojen verotuksen keventämisen tulee luonnollisesti koskea myös eläkkeiden verotusta.
Teemu Lehtinen
Kommentoi