Hei, me halutaan kanssa säätää veroja!

Hallitusohjelmassa luvattiin tehdä selvitys luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverosta.

Valtiovarainministeriö teki työtä käskettyä. Helmikuussa julkaistun selvityksen mukaan veromalliin liittyy useita puoltavia näkökohtia, mutta toisaalta myös lukuisia veron käyttöönottoa vastaan puhuvia haasteita ja ongelmia.

Veromalli monimutkaistaisi Suomen verojärjestelmää ja siitä aiheutuisi hallinnollista vaivaa ja kustannuksia. Siitä huolimatta veron tuotto jäisi luultavasti vaatimattomaksi. Haitallisia vaikutuksia on nähtävissä Suomen kilpailukykyyn, kiinnostavuuteen sijoituskohteena, maahan- ja maastamuuttoon sekä taloudelliseen tehokkuuteen.

Ruotsissa vastaavaa veromallia on myös ehdotettu, mutta tarkemman harkinnan ja lausuntopalautteen perusteella sen käyttöönotosta on luovuttu.

Ei ole yllättävää, että valtiovarainministeriö piti selvityksensä perusteella järkevänä tässä vaiheessa seurata asiaa ja kansainvälisen tilanteen kehitystä. Välittömiin lainsäädäntötoimiin ei siis kannata ryhtyä. 

* * * 

Hallitusohjelmassa luvattu selvitys maastapoistumisverosta on siis nyt tehty ja ministeriön kantakin asiaan on selkeä ja johdonmukainen.

Kuluvan vaalikauden osalta asia on siis käytännössä tässä, jos kansainvälisessä kehityksessä ei mitään radikaalisti uutta ilmene.

Tästä huolimatta yllättävän moni tuntuu edelleen haikailevan maastapoistumisveron pikaisen säätämisen perään. Jopa hallituspuolueiden piiristä on kuulunut tällaisia soraääniä.

On huolestuttavaa, jos uusia lakeja halutaan väen väkisin säätää ilman viileää harkintaa ja vastoin lainvalmistelusta vastaavien asiantuntijoiden selkeää kantaa.

Selitys tähän lienee yhtä ymmärrettävä kuin inhimillinenkin: monien tekee vain niin kovasti mieli säätää maasta poistuville uusi vero, että mitkään harkinnan ja maltin puolesta puhuvat järkisyyt eivät tehoa.

Verolakeja ei kuitenkaan voi roiskia pelkältä fiilispohjalta. Ainakaan, jos ei haluta sutta ja sekundaa. 

* * * 

Ilmiö ei ole mitenkään uusi.

Viime vaalikaudelta muistetaan pahamaineinen venevero, jonka säätämisestä innostuttiin päättämään jo hallitusneuvotteluissa.

Kun poliittinen päätös asiasta oli kerran tullut tehtyä, eivät mitkään järkisyyt jarruttaneet lainvalmistelua. Hallituksen esitysluonnos siis jääräpäisesti laadittiin ja laitettiin lausuntokierrokselle, jossa se sai tyrmäävän vastaanoton.

Lopulta hanke veneveron säätämisestä kaatui omaan mahdottomuuteensa. Hallitus päätti itse perua koko homman ja lopetti jo luonnosasteelle edenneen lain jatkovalmistelun.

Tällä kertaa tilanne on sikäli parempi, että hallitusohjelmaan kirjattiin maastapoistumisverosta vain selvityksen laatiminen. Tarvittavat johtopäätökset voidaan siis tehdä jo nyt selvityksen valmistuttua.

Hallituspolitiikan toimintakulttuurissa on otettu askel eteenpäin, mikäli tarpeetonta lainvalmistelua pystytään välttämään miettimällä asioita riittävästi jo ennen varsinaisiin lainsäädäntötoimiin ryhtymistä.

Toivottavasti linja jatkuu yhtä harkittuna myös tästä eteenpäin. Hallitusohjelmassa kun on jäljellä vielä monia verotusta koskevia selvitysasioita.

Teemu Lehtinen  

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 19.2.2020.