Maksamisen tavat ovat muuttuneet nopeasti. Enää ei tarvitse kantaa kolikkopussia mukanaan, vaan kahvin voi maksaa vain kelloa vilauttamalla. Maksutapojen muutos on tehnyt kuluttamisesta ja arkielämästä helpompaa, mutta samalla se on tehnyt myös ylikuluttamisesta helpompaa. Aivomme nimittäin käsittelevät käteisellä maksamista eri tavalla kuin muita maksutapoja.
Neurotaloustieteessä tutkitaan mm. aivokuvantamisen keinoin, miten ihmiset tekevät päätöksiä raha-asioissa. Maksamista käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että kun ihminen maksaa käteisellä, aivojen kipua käsittelevät alueet reagoivat. Maksaminen siis sattuu ihan oikeasti. Kipukeskukset reagoivat vielä vahvemmin, jos tuotteen hinta koetaan liian suureksi. Tämä kipureaktio voikin estää meitä tekemästä huonoja ostopäätöksiä.
Aivot reagoivat kuitenkin eri tavalla maksutavasta riippuen. Käteisellä maksaminen on konkreettista ja silloin kipureaktio on vahva. Samaa kokemusta ei kuitenkaan synny esimerkiksi luottokortilla maksettaessa. Kun maksutapa viedään kauemmas konkreettisesta käteisellä maksamisesta, muuttuu maksamisen kipu pienemmäksi.
Yhdysvalloissa kokeillaan nyt täysin automaattisia kauppoja, joissa ei tarvitse edes pysähtyä kassalla. Kaupassa olevat kamerat ja sensorit tunnistavat mitä ostoksia asiakas ostoskassiinsa laittaa ja ostokset veloitetaan luottokortilta automaattisesti. Tällä tavalla ostaminen on todella helppoa, mutta riskinä on, että samalla kosketus maksamiseen katoaa täysin. Kun maksamisen kipu katoaa, on ylikuluttaminen helpompaa.
Maksamisen kipu tunnetaan sillä hetkellä, kun kulutuksesta maksetaan. Sen sijaan kulutuksesta saatu hyöty koetaan silloin kun tuote tai palvelu käytetään. Joskus näiden välillä voi olla suuri ajallinen ero, jolloin maksamisen kipu on jo unohtunut, kun kulutuksen hyöty koetaan. Näin on esimerkiksi matkustamisen kanssa. Jos kesälomamatkan varaa ja maksaa jo talvella, on kesällä maksamisen kipu jo unohtunut ja tuntuu kuin saisi nauttia lomasta ilmaiseksi. Onko tämä rationaalista käyttäytymistä? Ei, mutta inhimillistä käyttäytymistä se on.
Maksamisen murros helpottaa elämäämme, mutta samalla ylikuluttamisen riski kasvaa, kun maksamisen kipu pienenee. Teknologinen kehitys voi kuitenkin tuoda myös apuvälineitä oman kulutuksen hallintaan. Jo nyt on tarjolla erilaisia budjetointisovelluksia, jotka auttavat oman talouden suunnittelussa. En pidä kovinkaan epärealistisena tulevaisuutta, jossa meillä olisi aina mukanamme oma kulutusohjaus-tekoäly, joka käyttäytymistaloustieteen oppeja hyödyntäen auttaisi meitä tekemään parempia päätöksiä raha-asioissa.
Kuluttamisen tavat muuttuvat nopeammin kuin aivomme pysyvät perässä. Maksamiseen liittyvä kipureaktio on auttanut tekemään talouspäätöksiä, mutta muuttuvat maksamisen tavat tekevät taloustaidoista entistäkin tärkeämpiä. Aivojen toimintamekanismien tunteminen voi auttaa oman talouden optimoinnissa. Esimerkiksi etukäteen talvella maksettu lomamatka voi tehdä kesälomasta nautinnollisemman, kun lomalla ei tarvitse enää maksamisesta huolehtia. Silloin voi antaa aivojen keskittyä vaan lomasta nauttimiseen.
Olli Kärkkäinen
Kommentoi