Kesäkuun puolivälissä Israel laajensi alueellisen sotaoperaationsa kattamaan myös Iranin, ja vain reilu viikko myöhemmin Yhdysvallat teki ensimmäisen iskunsa Iraniin. Sitten sovittiinkin jo aselevosta, joka tosin horjuu jo ensi metreillä.
Miksi Lähi-itä on niin tärkeä, että uutisähkystä huolimatta jokaisen kannattaisi jaksaa seurata, mitä siellä tapahtuu?
Jos Lähi-idässä sammuu valot, niin sammuu pian muuallakin
Lähi-itää voi ajatella koko maailman kannalta elintärkeänä virtalähteenä. Vihreän siirtymän ansiosta monet teollisuusmaat ovat vuosi vuodelta vähemmän riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, mutta koko maailman mittakaavassa ne ovat yhä kriittisen tärkeitä raaka- ja polttoaineita.
Öljyn hinnan nousu näkyy nopeasti suomalaistenkin bensapumpulla, ja maakaasun hinnan nousu taas vaikuttaa Euroopan kytkeytyneiden sähkömarkkinoiden kautta myös suomalaisten kotitalouksien sähkön hintaan.
Maailman suurimmat öljyn ja kaasun tuottajat löytyvät paria poikkeusta lukuun ottamatta Lähi-idästä. Yhdysvallat on liuskeöljytuotantonsa turvin kiilannut itsensä maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi, mutta Saudi-Arabia on yhä maailman toiseksi suurin (Venäjä kolmanneksi suurin). Saudi-Arabia tuottaa yksin lähes kolme kertaa saman määrän öljyä kuin seuraavaksi suurimmat OPEC-tuottajamaat, Arabiemiraatit ja Iran kumpainenkin.
Nesteytetyn maakaasun tuotannossa Yhdysvallat on niin ikään ottanut kärkipaikan mutta Persianlahden pieni maa Qatar tulee perässä hyvänä kakkosena. Hieman yksinkertaistettuna voisi sanoa, että ilman Lähi-idän energiantuottajia monesta paikkaa sammuisivat valot.
Miten konfliktit vaikuttavat energiamarkkinoihin?
Lähi-idässä käytiin ensi kertaa vuosikymmeniin suursodan kynnyksellä, ja siihen nähden markkinareaktiot ovat olleet kerrassaan vaatimattomia. Miksi näin?
Syy on yksinkertainen. Israelin ja Iranin välinen sota, ja sittemmin Yhdysvaltojen sekaantuminen konfliktiin, eivät tähän saakka ole horjuttaneet energiamarkkinoita.
Rahoitusmarkkinat itsessään ovat luonteeltaan kyynisiä: niin kauan, kun energiakauppa toimii, suuret markkinaliikkeet eivät ole perusteltuja. Osakemarkkinoiden lievä heikkous, dollarin vahvistuminen ja öljyn hinnan nousu kertovat kyllä huolitason nousseen, mutta kyse on vasta epävarmuudesta – ei todellisista häiriöistä.
Jo epävarmuus itsessään on toki taloudelle haitallista. Eri mittaluokan ongelmista puhutaan kuitenkin siinä tapauksessa, jos energiamarkkinat todella häiriintyvät, kuten kävi Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Iranilla on vain huonoja vaihtoehtoja
Energiamarkkinat voisivat häiriintyä kolmesta syystä. Niistä ensimmäinen liittyy Israelin mahdollisiin toimiin. Israel voisi iskeä Iranin öljyntuotanto- tai jalostuslaitoksiin, mutta toistaiseksi maa on kuitenkin ollut haluton tekemään näin. Seurauksena olisi öljyn hinnan nousu, mikä taas suututtaisi Israelin tärkeimmän liittolaisen – presidentti Trumpin.
Toinen ja kolmas syy liittyvät Iranin mahdollisiin vastatoimiin. Iran – tai sen tukemat militanttiryhmät – voisivat iskeä Persianlahden öljyntuotantolaitoksiin, sillä myös Iran tietää, että harva asia on amerikkalaisäänestäjille yhtä tärkeä kuin bensan hinta.
Esimerkkejäkin on. Iranin tukemat Jemenin huthikapinalliset iskivät vuonna 2019 Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksiin, mikä johti hetkellisesti öljytarjonnan merkittävään supistumiseen. Koska häiriö jäi kuitenkin tilapäiseksi, hinnat palautuivat nopeasti. Iranin välit sen naapureihin ovat sittemmin parantuneet viime vuosien aikana.
Hormuzinsalmen sulkeminen olisi Iranin viimeinen ja epätoivoinen keino
Energiamarkkinoiden vakavin skenaario liittyy Iranin viereiseen Hormuzinsalmeen. Iran voisi häiritä öljy- ja kaasutankkereiden liikennettä salmen läpi tai pahimmillaan estää sen täysin esimerkiksi miinoittamalla merialueen.
Jos meriliikenne salmen läpi estyisi täysin, energiamarkkinoiden tarjonta romahtaisi äkisti tavalla, jonka rinnalla kaikki historialliset konfliktit Persianlahden sodasta Iranin vallankumoukseen kalpenisivat. Jopa kolmasosa maailman meriteitse kuljetettavasta öljystä kulkee salmen läpi. Vain pieni osa voitaisiin reitittää uudelleen putkiyhteyksien kautta. Kaasukaupasta viidesosa kulkee salmen läpi eikä vaihtoehtoista reittiä ole.
Hormuzinsalmen sulkeminen on epätodennäköistä, koska Iran tietää, että Yhdysvallat lähettäisi todennäköisesti hävittäjänsä ja laivastonsa heti paikalle. Lisäksi Iranin oma talous on riippuvainen öljytuloista, joten se itsekin tarvitsee merireittiä kipeästi.
Tulitauko on hyvä uutinen mutta sodan uhka säilyy. Israelin johdon pyrkimyksenä saattaa olla Iranin hallinnon kaataminen. Iran taas ei halua sodan kärjistyvän, mutta epätoivoiset ajat johtavat joskus epätoivoisiin tekoihin.
Minna Kuusisto
Kommentoi