veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Saksa voisi luopua venäläisestä kaasusta pienin kustannuksin, koska markkinat

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Finnveran pääekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Markkinat toimivat, jos niiden annetaan toimia.

Koronakriisin alussa puhuttiin siitä, ettei maskeja riitä kaikille. Näkemys on “staattinen”. 

Tämän ajattelutavan mukaan, jos esimerkiksi venäläisen energian tuonti pienenee 8 prosentilla, johtaa se kyseistä tuotantopanosta käyttävän teollisuuden tuotannon 8 prosentin pienentymiseen.

Näin ei oikeasti kannattaisi ajatella. Talouden toimijoiden eli ihmisten luovuus ja mielikuvitus yllättää kerta toisensa jälkeen – kunhan markkinoiden annetaan toimia.

Markkinoiden toiminta on muuten vain salanimi sille, että ihmiset tekevät yhteistyötä. Markkinoiden toimimattomuus on puolestaan sitä, että tämä yhteistyön tekeminen on tavalla tai toisella estetty.

Uunituoreessa työpaperissa “What if? The Economic Effects for Germany of a Stop of Energy Imports from Russia” yhdeksän tutkijaa kysyy, mitä vaikutuksia Venäjän energiatuonnin kieltämisellä olisi Saksan talouteen. Vastaus on: yllättävän vähän.

Palastelen seuraavassa Bachmanin ym. (2022) tutkimuksen tiiviiseen muotoon. Paljon olennaista jää sanomatta, joten suosittelen lukijaa tutustumaan itse tutkimukseen ja myös sen mielenkiintoiseen liitteeseen otsikolla “Real-World Examples of Substitution and Substitution in the Macroeconomy”. 

Data ja oletukset

Noin kolmannes Saksan energiatuonnista tulee Venäjältä. Kokonaisuudessaan Saksan kauppa Venäjän kanssa on noin reilu 2 prosenttia suhteessa bkt:een.

Mikäli Venäjän energiakauppa loppuisi kuin seinään, nousisi esiin kysymys venäläisen tuonnin korvaamisesta. Vaihtoehtoja on muutamia: vaihtoehtoiset markkinat, energiasiirtymä ja tuotannon uudelleenjärjestäminen sekä kysynnän vähentyminen.

Tutkijoiden mukaan venäläisen öljyn ja kivihiilen korvaaminen olisi helppoa – niitä on viljalti tarjolla muistakin lähteistä maailmalla. Ongelmaksi muodostuisi kaasu. Sen osuus on n. 15 % Saksan energiankulutuksesta.

Merkittävä LNG:n käytön kasvattaminen ei ilmeisesti olisi ihan helppo operaatio, kuten ei olisi uusien kaasuputkien vetäminenkään. Lisäksi Saksassa kulutetun kaasun hinta maailmanmarkkinoilta ostettuna nousisi merkittävästi. Venäläisen kaasun korvaaminen 1:1 muualta ostetulla kaasulla olisi siis vaikeaa.  

Laskelmassaan tutkijat tekevät joukon oletuksia energian käytöstä ja päätyvät arvioimaan skenaariota, jossa kaasun tuonti alenee 30 prosentilla ts. 8 prosentilla Saksan kokonaiskulutuksesta.

Tärkeää roolia näyttelee se, kuinka helposti tuotantopanoksia (kaasua) pystyy korvaamaan toisella panoksella. Myös tuotannon allokaatio eli resurssien siirtymisen joustavuus on tärkeässä asemassa. 

Tulokset 

Mallisimulaation perusteella kaasushokki vaikuttaisi Saksan kansantalouteen negatiivisesti, muutaman prosentin kymmenyksen verran suhteessa kokonaistuotantoon, pyöreästi satasen per kansalainen.

Keskeisiä syitä pienelle vaikutukselle on kaksi:

1) Fossiilisen energian tuonti Saksaan on lopulta suhteellisen vähäistä, reilun parin prosentin luokkaa suhteessa kokonaistuotantoon.
2) Tuonnin rakenteen muutos huomioidaan tuotantoprosesseissa ja kaasun sijaan käytetään muita panoksia. Mitä suurempi “substituutiojousto”, sitä vähäisemmät negatiiviset vaikutukset energiashokilla on.

Edellä mainittu taloustieteellinen makromalli pitää sisällään epävarmuuksia, ja siksi tutkijat pyrkivät haarukoimaan yksinkertaisemman mallin avulla shokin suurinta mahdollista vaikutusta olettamalla huomattavasti pienempää lyhyen aikavälin substituutiojoustoa. Shokin rakenteesta riippuen pessimistisempi malli tarjoaa tulokseksi 1,3–2,2 prosentin pienentymista bruttokansantuotteeseen.

Edes tämä konservatiivinen skenaario ei vaikuta mahdottoman negatiiviselta, vaikka mittaluokka on jo ihan toinen verrattuna perusmalliin.

Tulkintaa ja politiikkaneuvoja

Roomaa ei rakennettu päivässä. On selvää, että Venäjän kaasun tuonnin loppuminen aiheuttaisi ikävyyksiä lyhyellä aikavälillä. Mutta ajan kuluessa ihmiset sopeutuvat ja negatiiviset vaikutukset vähenisivät.

Keskiössä oleva kysymys on, millä voimakkuudella kansantalous kykenisi sopeutumaan energiashokkiin. Tutkijoiden oletukset 0,2–2,2 prosentin vaikutuksesta ovat siedettäviä ja luovat uskoa siihen, ettei lähitulevaisuus välttämättä olekaan niin paha kuin pahimmat kauhuskenaariot maalailevat.

Paatuneen taloustieteilijän, kuten allekirjoittaneen, ensimmäinen reaktio energiashokkiin on: nyt jäitä kypärään. Niukkuutta heijastava hintojen nousu on signaali ihmisille ja yrityksille. Se luo kannusteita oikeansuuntaiselle toiminnalle.

Seuraava ajatus on, että lyhyellä aikavälillä ihmiset ja yritykset kohtaavat kaikenlaisia muutoskitkoja, jonka seurauksena uuteen markkinaympäristöön sopeutuminen vaikeutuu ja hidastuu. Julkisen sektorin puuttuminen markkinoiden toimintaan saattaa näin ollen olla perusteltua.

Tutkijoiden mukaan päättäjien tulisi entisestään lisätä kannustimia säästää ja siirtyä pois fossiilisen energian käytöstä ja siirtymä pitäisi aloittaa mahdollisimman pian.

Mitä pikemmin toimet aloitetaan, sitä loivemmin mahdollinen tulevaisuuden tuontikielto vaikuttaisi. Talouden toimijoilla olisi yksinkertaisesti enemmän aikaa sopeutua. Ja vaikka tuontikieltoa ei ikinä tulisikaan, niin toimet eivät menisi hukkaan; ne olisivat ainakin osittain yhteensopivia jo linjatun vihreän siirtymän näkökulmasta.

Lisäksi tutkijat suosittavat päättäjien sitoutumista korkeampiin energian hintoihin – niin vaikea pala kuin se poliittisesti onkin nieltäväksi. Valitettavasti vain tämä on riittävä ja tehokas tapa sitouttaa talouden toimijat kohti uutta maailmaa.

Varmasti monien päättäjien kädet jo syyhyävät: taas aukeaa mahdollisuus jakaa veronmaksajien rahaa “hyviin kohteisiin”. Tulonsiirrot ja muu tukipolitiikka saattaa olla perusteltua, mutta tarkkana niiden kanssa pitää olla.

Pysyviä tukimuotoja ei pitäisi lanseerata enää yhtäkään. Ollaanhan jo niin monta kertaa nähty, kuinka vaikeaa niin yritysten kuin kansalaistenkin on luopua kerran saavutetuista eduistaan.

Mauri Kotamäki

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit