Suhtautuminen maahanmuuttoon herättää tunteikasta keskustelua ympäri maailmaa. Toiset vastustavat maahanmuuttoa rikollisuuden uhkaan nojaten, toiset väittävät maahanmuuttajien rikkovan suomalaisen työmarkkinan. Molemmat edellä mainituista näkökulmista ovat tylsiä.
Tasaisin väliajoin kuulee väitettävän, että maahanmuutto lisää rikollisuutta. Etenkin nyt, kun yksittäiset maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat olleet kielteisesti julkisuudessa Oulun kamalien tapausten takia. Mutta kyse on nimenomaan yksittäistapauksesta. Ei tyypillinen maahanmuuttaja ole sarjassa rikoksia tehtaileva kuumakalle, vaan työmarkkinoilla oleva ja sinne pyrkivä perusjamppa.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas kirjoitti aiheesta vastikään kolumnin. Kirjoituksen toinen virke sanoo: ”Tilastojen perusteella seksuaalirikoksista epäiltyjä tai tuomittuja kaksoiskansalaisia on melko vähän.”
Vastikään julkaistiin myös toinen artikkeli, joka käsittelee maahanmuuttoa ja rikollisuutta. Tutkimuksen mukaan hyvän työmarkkina-aseman omaavien maahanmuuttajien todennäköisyys tehdä rikos on yhtä suuri kuin natiivienkin – siis matala.
Edellisen tutkimuksen mukaan huonossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien todennäköisyys osallistua rikolliseen toimintaan on koholla, mutta niin on huonossa työmarkkina-asemassa olevan kantaväestönkin.
Huono-osaisuus synnyttää rikollisuutta, ei maahanmuutto.
Avoimen ja suvaitsevaisen maailmankuvan omaavan henkilön johtopäätös maahanmuuton ongelmiin ei voi olla rajat kiinni, vaan ennemminkin enemmän voimavaroja kotouttamiseen. Kotouttaminen on toki vaikeaa, emmekä toimenpiteiden tasolla vielä ihan tarkkaan tiedä mikä toimii ja mikä ei. Paitsi siis yksi asia: työ.
On aika loogista, että työtä tekevän kenen tahansa todennäköisyys syyllistyä rikokseen on pienempi kuin työmarkkinoiden ulkopuolella olevan.
Viime vuosina Suomea on piinannut osaavan työvoiman pula. Jopa puolet alueellisten kauppakamareiden jäsenyrityksistä raportoi osaavan työvoiman puutteen kasvun esteeksi (ks. esim. täällä, täällä, täällä ja täällä).
Lisäksi väestö vanhenee ripeää tahtia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 20 vuoden päästä yhteiskunnassamme on noin 300 000 yli 65-vuotiasta ihmistä enemmän, kun samaan aikaan työikäinen väestö vähenee hieman. Julkisten menojen kasvu painaa työssä käyvien selkää entistä enemmän kumaralle.
Onko mitään järkeä olla panostamatta työperäiseen maahanmuuttoon?
Nykymalli on monimutkainen ja jäykkä, joka näkyy jo maahanmuuton volyymeistäkin – vähäistä on verrattuna tyypillisiin verrokkimaihimme.
Ja kuka sanoi, että Suomi olisi alun perinkään mikään Onnela toisesta maasta tulevalle henkilölle? Ei se olekaan ja siksi työperäistä maahanmuuttoa pitäisi ennemminkin edistää ja kannustaa – ei hankaloittaa tarpeettomilla säännöillä ja hitailla prosesseilla.
Jottei kirjoitus jäisi pelkän puheen tasolle, päätän kirjoitukseni neljään toimenpide-ehdotukseen suoraan Keskuskauppakamarin tulevista hallitusohjelmatavoitteista:
- Työlupaprosessit sujuviksi – käsittelyajaksi kuukausi (nykyisin jopa 6–8 kuukautta).
- Saatavuusharkinnasta on luovuttava.
- Myönnetään Suomessa tutkintoon valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvä oleskelulupa.
- Kotoutetaan jo maassa olevat ulkomaalaiset työelämälähtöisesti.
Mauri Kotamäki
Rehelliset maahanmuuttajat ovat tervetulleita rakentamaan omaansa ja Suomen tulevaisuutta, laittomat maahantunkeutujat eivät ole tervetulleita (yleensä edes omiensa pariin).
Come on! Tämä on läpinäkyvää, eikä mene enää läpi meille kansalaisille.
"Tutkimuksen mukaan hyvän työmarkkina-aseman omaavien maahanmuuttajien todennäköisyys tehdä rikos on yhtä suuri kuin natiivienkin – siis matala." - Kuka odottaa Nokian hyväpalkkaisten intialaisten insinöörien tehtailevan rikoksia?
Muuten olen sitä mieltä, että työperäiseen maahanmuuttoon on panostettava.
Kommentoi