veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Vuoden 2005 eläkekatastrofi maksoi monta Uniperia

Kim Väisänen
Kim Väisänen

Yrittänyttä laitetaan

Kim Väisänen on ainakin startup-sijoittaja, sarjaepäonnistuja, hallitusamatööri, ex-pienyrittäjä ja tietokirjailija – myös Twitterissä @kimvaisanen

 

Suomen politiikan kaikkia osapuolia pelottava, arvaamaton, raivopäinen gorilla oli vuosikymmenet niin sanotut suuret ikäluokat. Kun sodan jälkeen ryhdyttiin lasten tekoon rintamalta pääsyn jälkeen reppua pois selästä heittämättä ja sukset jalassa, syntyvyys lähti varmuusvälineiden puutetta kärsivässä maassa suorastaan jääkiekkomailamaisella käyrällä nousuun.

Kun sodan jälkeen öljylampun valossa saatettiin alulle ja maailmaan toistasataatuhatta suomalaista vuosittain, 1970-luvun öljykriisin alla oltiin tiputtu reiluun kuuteenkymmeneentuhanteen. Takkiin vaippapöksyissä tuli lähes viisikymmentä prosenttia. Eivät vuosien 1945–1950 välillä syntyneet ikäluokat ole olleet edeltäjiään älykkäämpiä tai seuraajiaan ahkerampia, mutta heitä on ollut lukumääräisesti enemmän.

Koska demokratiassa enemmän ääniä on parempi kuin vähemmän ääniä, jokainen valtaanhaluava ja erityisesti siinä pysyvä on joutunut pupujussimaisen isoilla korvilla kuuntelemaan suurten ikäluokkien poliittisia toivomuksia (lue käskyjä) puoluekannasta huolimatta. Sen eläkeikää laskee, jonka leipää syö.  

Sodan jälkeinen porukka tarjoili omille vanhemmilleen kapoista eläkettä ja perässä tuleville nuorille pitkää (ja rikkinäistä) työuraa, mutta oman poliittisen vaikutusvaltansa he käyttivät maksimaalisesti.

Kun tarpeeksi moni suurikäluokkalainen sairastui niin sanottuun TOT-syndroomaan (Työt On Tehty), työmarkkinajärjestöille eli korporaatioille annettiin tehtäväksi pudottaa tilapäisesti eläkeikää tien raivaamiseksi aiemmalla eläköitymiselle. TOT-syndroomassa suurten ikäluokkien jäsen istahti lääkärin tuoliin ähkäisten ja todeten samalla alistuneella äänellä, että kyllä minun työt on tehty, jatkona samaan virteen kuului vetoomus siitä, että nyt saavat nuoremmat siirtyä remmiin.

Vuonna 2005 siirryttiin tilapäisesti niin sanottuun joustavaan eläkeikään, jossa ikään kuin korkeushypyn rimaa alennettiin parikymmentä senttiä, mutta toivottiin, että ihmiset silti hyppäisivät yhtä korkealle kuin aiemminkin. Kun ennen vuotta 2005 pääsi virallisesti eläkkeelle 65-vuotiaana, tammikuun ensimmäisenä päivänä 2005 Emmerdale-oloneuvokseksi nojatuoliin ja Tallinnan risteilyiden iltapäiväkaraokeen pääsi pari vuotta aiemmin.

Joustavuutta ‘uudistuksessa’ edusti se, että eläkkeelle jäämisen sai itse määrittää 63–68 ikävuoden sen väliin. Kannustavaksi elementiksi keksittiin niin sanottu superkarttuma, jolla yli 63 vuoden rajapyykin sinnittelevälle luvattiin enemmän eläkettä.

Tosin superkertymää ei todellisuudessa ollut, koska 63-vuotiaina eläkkeelle jääneet saivat 9,6 %:n euromääräisen korotuksen eläkkeeseensä verrattuna uudistusta edeltäneeseen järjestelmään. Lähes jokainen asioita ymmärtävä hyppäsi työelämän kyydistä heti ensimmäisellä mahdollisella pysäkillä. Tätä ennusti myös kansainvälinen aiheesta tehty tutkimus. This time was not different.

Taloudellisesti uudistus oli kokonaisuudessaan katastrofi, jolle Fortumin sekoilu sepporätymäisen profetian maassa jää kirkkaasti hopealle. Kun vuodessa maksetaan eläkkeitä reilut 30 miljardia euroa, jokainen voi laskea, mitä maksoi parin vuoden alenema eläkeiän kanssa.        

Kesällä 2022 palkansaajien tutkimuslaitos Labore syyllistyi vähintäänkin Et tu Brute - tasoiseen oman porukan pettämiseen tutkimalla aihetta tieteellisellä näkökulmalla. Siis yrittämällä selvittää aikuisten oikeasti oliko uudistus hyvä vai huono. Rohkeaa tutkimusta laitokselta, jonka palkat kuitenkin maksavat palkansaajat, joille olisi iloinen asia kuulla, että oman etujärjestön kätilöimä eläkeuudistus oli kannattavampi investointi kuin tuulimylly tuulisella luodolla Ukrainan sodan varjossa. 

“Joustava eläkeikä ei toiminut Suomessa” ei varmasti ollut se otsikko, jonka rahoittaja halusi kuulla omasta lempilapsestaan, vuoden 2005 eläkeuudistuksesta. Itse tulokset olivat kovin surullista kuultavaa. Tutkimuksessa todettiin muun muassa, että ”62–64-vuotiaiden keskuudessa työnteon rahalliset kannustimet itse asiassa laskivat 0,7 prosenttia”. Mitä aiemmin jäi eläkkeelle, sitä paremmin se kannatti taloudellisesti.

Tämä ei ollut varsinainen kannustin jatkaa työelämässä. Ja suuret ikäluokat osasivat laskea. Vapaus koitti heti 63-vuotiaana, perässä hiihtävät pääsevät vaihtamaan vapaalle vasta lähemmäs seitsemänkymppisenä.

Tai jopa sen yli.

Ei kovin reilua.

Kim Väisänen 

Kommentit (4)
 
  • Kari 21.9.2022 15.10
     
    Nykyinen eläkejärjestelmä on eläkkeen kertymän osalta täysin virheellinen. Yli 80% maksettavista eläkkeistä tulee jälkipolvien kustantamina. Jälkipoven eli lasten kasvattaminen on kustannusvaikutukseltaan samaa suuruusluokkaa kuin työntekijöiden ja työnantajien veroina ja eläkemaksuina eläkepottiin maksamat. Ministeriöissä luulisi tästä olevan tarkemmat tiedot. Nyt puute on nimenomaan näistä eläkkeidemme maksajista. Eläkekertymään ei vaikuta lainkaan se, miten monta maksajaa on itse kasvattanut. Ihmisten enemmistö tuntuu ahneudessaan mieluummin kasvattavan työelämässä omaa eläkettään kuin huolehtivan jälkikasvun kasvattamisesta. Tämä tarkoittaa käytännössä suuria tulonsiirtoja köyhiltä varakkaille. Ilmeisesti myös enemmistö kansanedustajista haluaa ajaa omaa taloudellista etuaan, koska ei ole halukas muuttamaan järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi.
    Muutos voitaisiin toteuttaa esim. puolittamalla nykyisen kertymäperiaatteen mukaiset eläkkeet vaikkapa 1000 euroa ymittävältä osaltaan, jolloin pienimpiin eläkkeisiin vaikutus jäisi pieneksi. Toteutuksen piiriin otettaisiin esim. vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneet, joiden leskeneläkkeiden maksamiseenkin tehtiin hiljakkoin rajoituksia. Säästynyt raha maksettaisiin lapsiluvun mukaan ansaittavina eläkkeinä ja monilapsisten perheiden lapsilisien korotuksena.
    Muutos lisäisi oikeudenmukaisuutta. Lapsiperheiden maksamat tulonsiirrot pienenisivät. Eläkeet tasaantuisivat ja toimeentuloerot muutenkin pienenisivät. Köyhyyden vähentyessä muutos pinentäisi myös yhteiskunnan menoja. Kun yhteiskunnan taloudellinen ohjaus lapsettomuuteen ja pieniin perheisiin näin vähenisi. Tämä vaikuttaisi osaltaan myös syntyvyyden nousuun ja tulevaisuudessa eläkkeiden maksajien määrän ja maksukyvyn tasapainottumiseen. Muutos on joka tapauksessa jossain vaiheessa tehtävä, sitä parempi mitä aikaisemmin.



    Ilmoita asiaton viesti
  • Sinikka 26.9.2022 9.30
     
    Kuinka kauan näitä, tällä hetkellä 77 - 75 vuotiaita, suuria ikäluokkia jaksetaan syyllistää?
    Ilmoita asiaton viesti
  • Jesse 26.9.2022 20.04
     
    Eihän Väisäsellä ole mitään väliä ketä potkii päähän, kunhan saa älämölönsä oksennettua, vähän niin kuin Kärnä, Enbuske, Jungner ja muut vastaavat ns. tapaukset.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Anita 29.9.2022 13.31
     
    Mielenkiintoista. Näitä 2005eläkepäätöksiä on eduskunnassa ollut tekemässä juuri näiden Suomen puolustuksen sodassa hoitaneiden ja sen jälkeen eri tavoin traumautuneiden sotilaiden ja heidän puolisoidensa lapset ja varsinkin lapsenlapset. Tosiasia on, että kovin pitkään eivät enää elä ne, jotka jotka ovat huolehtineet siitä, että juuri nämä väisäset ym. kriittiset ovat saaneet yltäkylläisen lapsuuden ja nuoruuden, puhumattakaan iloista opiskeluaikaa. Nyt pitäisi alkaa ryöstämään heidän eläkkeensä, jotka he ovat aivan lakisääteisesti ansainneet. He ovat myös veronsa maksaneet, mutta eläkekertymä ei suinkaan ole lähtenyt kertymään samalla tavalla kuin nyt kuvittelette. Älkää unohtako, että vanhusten ryöstö on ollut useissa perheissä vuosikymmeniä, kun eläkeläisten on pitänyt huolehtia lastenlasten hoitamiset usein heidän vanhempiensa työpäivien aikana tai vähintäänkin lasten sairastuessa, näiden lastenlasten vanhempien lomailun tai rentouttavien viikonloppujen aikana tms. Myös rahallinen tuki on ollut varsin yleistä, jota on vaadittu jopa väkivaltaisesti. Tilanne on monissa perheissä muuttunut siinä vaiheessa, kun eläkeläinen sairastuu tai tarvitsee tukea. Silloin nämä kriittiset henkilöt piiloutuvat kiireidensä ja tärkeän asemansa taakse ja keskittyvät kritisoimaan heidän eläkkeitään. Harmi, että emme osanneet kasvattaa heitä paremmin.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit