veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Suomi – tasaisesti persaukinen kansa

Kim Väisänen
Kim Väisänen

Yrittänyttä laitetaan

Kim Väisänen on ainakin startup-sijoittaja, sarjaepäonnistuja, hallitusamatööri, ex-pienyrittäjä ja tietokirjailija – myös Twitterissä @kimvaisanen

 

Viime kuussa Ylellä herättiin jokavuotiseen huoleen siitä, ettei osa kansalaisista maksa omaa osuuttaan julkisista palveluista verotuksen muodossa. Tämän kerran pääfokus oli varallisuuseroissa, jotka ovatkin kasvaneet vuosien 2016–2019 aikana. Varakkain kymmenys omistaa jo noin puolet nettovarallisuudesta.

Juttuun haastateltujen mukaan syyt tälle kehitykselle ovat lähinnä ns. usual suspects eli palkkatulojen muunto pääomatuloiksi ja liian alhainen pääomatulojen verotus.

Varallisuuserojen kehitykseen on siis helpointa puuttua vain kiristämällä verotuksen ruuvia entisestään. Sir Winston Churchill tosin aikoinaan vertasi kansakunnan varallisuuden nostamiseen tähtäävää verotusta ämpärissä seisomiseen, jossa yritetään nostaa itseään kahvasta ilmaan. 

Suomalaisten keskimääräinen varallisuus on kansainvälisissä vertailuissa todella alhainen, mutta vähäiset varat jakautuvat tasaisemmin kuin esimerkiksi Norjassa tai Ruotsissa. Vuotuista varallisuusraporttia julkaisevan Credit Suissen mukaan suhteellisia varallisuuseroja kuvaava Gini-kerroin on Suomessa 74,0 eli lähes sama kuin Tanskassa (73,6). Juuteilla vain on yli tuplasti enemmän varallisuutta kuin meillä. Turhaan ei Runeberg lausunut, että on maamme köyhä, siksi jää

Varman toimitusjohtajan Risto Murron mukaan punavalkoisilla on myös enemmän säästettyä eläkevarallisuutta, joten emme voi suhteellista pohjoismaista köyhyyttämme paeta suositun ’mutta kun eläkejärjestelmä’ -selityksen taakse. Yhteiseen eläkejärjestelmään säästetyt varat otetaan aina esiin, kun henkilökohtaisen varallisuuden vähäinen taso nousee esiin kansainvälisissä vertailuissa. Olemme muihin Pohjoismaihin verrattuna selvästi köyhempiä, mutta onneksi tuo vähäisempi varallisuus jakautuu sentään naapureita tasaisemmin. 

Suomen muotoisen pilven alla parhaaseen kymmenykseen pääsee omistamalla velattoman kolmion Helsingistä hyvällä alueella. Omaisuutta tulee siis olla tonnin verran vajaa puoli miljoonaa. Kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat eli ne, jotka ovat maksaneet asunto- ja mökkilainansa ja nauttivat suhteellisen hyvää eläkettä. Puolella suomalaisista on nettovarallisuutta reilut sata tuhatta euroa. Näillä luvuilla Suomi on enemmän kallellaan Portugalin kuin normaalin verrokkiryhmänsä suuntaan. 

Vaikka onkin ihanan populistista väittää, että varallisuuserot johtuvat tulojen muunnosta tai liian pienistä veroprosenteista, viime vuosina kärkipään varallisuutta on kasvattanut eniten asuntovarallisuuden kasvu.

Sen sijaan vähävaraisimpien asuntovarallisuuden arvo on ollut reilussa laskussa. VTT:n raportin perusteella kielenkäyttöön on noussut slogan ’Miljoona asuntoa väärässä paikassa’. Maakuntakeskusten ulkopuolella ihmisten tärkeimmän varallisuuden eli asunto-omaisuuden arvo rapautuu käsiin. Ongelmaan on esitetty jopa romutuspalkkiota ratkaisuksi

Jos halutaan verottaa asuntojen realisoimatonta arvonnousua, joka on pääsyy viime vuosien varallisuuserojen kasvuun, pitää säätää uudestaan suhteellisen korkea varallisuusvero. Tai sitten ryhtyä verottamaan oman asunnon myyntivoittoa. On laskettu, että jälkimmäinen vero tuottaisi noin 1,5 miljardia verotuloja vuodessa. Kummallekaan ei löydy juurikaan kannatusta puolueissa Vasemmistoliiton lisäksi.  

Mites se tulonmuunto? Toisin kuin voisi julkisuuden määrästä päätellä, ansiotulot ovat yli kymmenen kertaa pääomatuloja suuremmat. Pääomatuloista reilut 65 prosenttia on luovutusvoittoja (= omaisuuden myyntiä), vuokratuloja tai pörssiyritysten osinkoja. Vajaa kaksikymmentä prosenttia koostuu pienemmistä eristä kuten metsä- ja maatalouden, henkivakuutusten ja ulkomaisesta pääomatulosta. Mitään näistä eristä ei kukaan asiaan tutustunut täyspäinen uskalla ainakaan selvin päin väittää tulonmuunnoksi. 

Sen sijaan listaamattomien yritysten osingonjaon verotus on vähintäänkin mielenkiintoinen himmeli, jossa osingon saajan henkilökohtainen verotus määräytyy historiallisista syistä osin yrityksen varallisuuden mukaan. Tosin yrityksen ylijäämää eli voittoa kukaan ei voi pakottaa nostamaan pääomatulon sijaan palkkana. Ei varsinkaan, jos ei ole yrityksessä töissä.

Verottajan vuoden 2019 raportti summaakin tilanteen seuraavasti: ”Suurin osa listaamattomista yhtiöistä osinkoja saavista henkilöistä ei ole YEL-tai MYEL-vakuutettu eikä saa palkkaa osinkoja jakavasta yhtiöstä. Näitä henkilöitä oli vuonna 2019 noin 253 000.” 

Osinkoa ja palkkaa samasta yhtiöstä sai vuonna 2019 vain noin 30 000 henkilöä.  

Kim Väisänen

Kommentit (3)
 
  • Kari Laaksonen 26.8.2021 10:17
     
    Oiva kirjoitus linkkeineen. Taloudellisesti eteenpäin pyrkivää omalla ajattelulla ja tekemisellä varustettua veronmaksajaa, jollaiseksi itsenikin lasken, sapettaa aina kun kuulee tiettyjen valtion päätäntävuorossa olevien kommentoivan valtiontalouden epäkohtia. Tätä maata ei ole rakennettu yrittäjjille mutta niiden avulla se on saatu edes tähän jamaan. Verotus on hölmöläisen työkalu, helpoin ja nopein. Kaikkea ei voi jakaa kaikille eikä kannata, sen luulisi punaistenkin jo pikkuhiljaa ymmärtävän. Oma napa on tärkein heillekin, tässä tapauksessa hyväpalkkainen virkatyö ilman pelkoa omien rahojen menettämisestä.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Marko Viljanen 26.8.2021 23:55
     
    Ja suurelle osalle näistä 30.000 yrittäjästä -jotka saavat sekä palkka- että osinkotuloja samasta yhtiöstä - on veroteknisesti edullisempaa nostaa ansiot kokonaan palkkatulona, koska se pienentää yrityksen tuloveroa. Nyrkkisääntönä on noin 40.000 euron vuositulot, jonka alle ikävä kyllä suuri osa yrittäjistä Suomessa jää. Vasta sen jälkeen on edullisempaa nostaa myös osinkotuloja, jos yhtiöllä on riittävästi kertynyttä nettovarallisuutta.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Jorma Ollinen 2.9.2021 3:47
     
    Yrittäjien on turha valittaa veropolitiikkaa tai talouden sääntöjä, jos ovat äänestäneet Kokoomusta, jonka valtionhoitajana toimiessa Suomen nykyiset talousspeksit on aikaansaatu. Jos Kokoomus olisi yrittäjäpuolue, ei vuosikymmeniä kestäneen hallitustaipaleen jälkeen pitäisi pienyrittäjillä olla minkäänlaisia ongelmia yhteiskunnan sääntöjen taholta - valitettavasti vain Kokoomus on yhteiskunnan yläpuolella kelluvan loisiston ay-liike, ja Väisänen sen propagandisti, jolla ei ole kansantalouden alkeista minkäänlaista käsitystä. Lapselllista vinkumista taas kerran, mutta totta kai samanmieliset asiaa ymmärtämättömät sokeasti fanittavat.

    Jos kansalaisilla ei ole rahaa, ei yrittäjien palveluilla ole käyttäjiä.

    Tämä yksinkertainen fakta menee aina ohi jokaiselta Kokoomusta äänestävältä pienyrittäjältä.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä neljä?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit