veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Maailman paras taikuri – korona!

Kim Väisänen
Kim Väisänen

Yrittänyttä laitetaan

Kim Väisänen on ainakin startup-sijoittaja, sarjaepäonnistuja, hallitusamatööri, ex-pienyrittäjä ja tietokirjailija – myös Twitterissä @kimvaisanen

 

Väitetään, ettei Suomeen mahdu kuin yksi puheenaihe kerrallaan. Onneksi tuo yksi ja ainoa katoaa yhtä nopeasti kuin on ilmaantunutkin. Vai vieläkö joku muistaa mitä termi kipsisakka-allas pitikään sisällään?

Korona sen sijaan on puheenaihe, joka ei osoita katoamisen merkkejä. Se on pysynyt framilla jo reilut puoli vuotta, ja still going strong. On melko varmaa, että se on vuoden sana myös 2021.

Korona on niin ikään osoittautunut maailman parhaaksi taikuriksi. Googlen mukaan vuonna 2019 Suomen puheenaiheiden top 3 olivat kauppoihin ja kauppakeskuksiin liittyviä: 

  1. Tripla
  2. Ideapark Seinäjoki
  3. Muji    

Nyt kauppakeskukset ovat pandemian vuoksi henkitoreissaan. Helsingin Sanomien mukaan ”rakennusjätti YIT:n toimitusjohtaja saa lähteä, taustalla kauppakeskus Triplan aiheuttamat tappiot”, ja japanilaisen Mujin jenkkitoiminnot ajautuivat jo velkasaneeraukseen. Ideapark kertoo taas kotisivuillaan, että ”kauppakeskustapahtumat on päätetty keskeyttää toistaiseksi”.

Kevyiden kulutusuutisten lisäksi korona on taikonut kadoksiin myös maailmaa ja Suomea pre-korona vaivanneet vakavat ongelmat kuten ilmastonmuutoksen, kestävyysvajeen, brexitin, hoivapommin, työmarkkinauudistukset, huoltosuhteen ja muut ikävät aiheet.

Google Trendsin mukaan ilmastonmuutos on pudonnut yhteen kymmenesosaan ihmisten mielissä. Kun hakutermien yleisyyttä kuvaava suhdeluku ilmastonmuutokselle oli maaliskuussa 2019 sata, oli se toissaviikolla ainoastaan yhdeksän.

Suomen julkisen talouden kannalta korona saapui huonoimmalla mahdollisella hetkellä. Vuosikymmenen lopulla alkavat kansantalouden kalleimmat vuodet, ja isoja päätöksiä pitäisi tehdä as per nyt.

Vuonna 2032 huoltosuhde ylittää 70 prosentin rajan ja säilyy näissä lukemissa aina 2040-luvun lopulle. Lisäksi lapsia, tulevaisuuden veronmaksajia, syntyy vähänlaisesti synnytystalkoopuheista huolimatta.

Valtiovarainministeriön mukaan syntyvyyden merkittävä palautuminen ei riittäisi estämään vanhushuoltosuhteen heikkenemistä. Kestää aikansa ennen kuin korkeampi syntyvyys heijastuu työikäisten määrään, ja siten alkaa parantaa julkisen talouden tilaa.

Kun lapsia ei synny ja vanhukset eivät nuorene tai tervehdy eikä maahanmuutto kelpaa, hallituksen pitäisi pelata niillä korteilla, jotka ovat käytettävissä eli tehdä työmarkkinauudistuksia.

Vetokratian hengessä ne on kuitenkin lykätty korporaatioille, jotka pitkän neuvottelun päätteeksi kertovat sen minkä jokainen tiesi jo ennen neuvotteluja: yhteisymmärrykseen keinoista ei päästy. Edessä olevien ikävien päätösten tekeminen siirtyy kuitenkin näppärästi vuoden eteenpäin. Parhaassa tapauksessa jopa seuraavalle hallituskaudelle.   

Velanottoa verrataan usein krapularyyppyyn tai korjaussarjaan. Taudin oireet katoavat kyllä hetkeksi – ainoastaan palautuakseen pahempina takaisin. Se velka, jota nyt otetaan koronamenoihin, on tilapäisesti oikeutettua, mutta ei se korjaa missään nimessä vuosikymmenen lopussa päälle vyöryvää huoltosuhteen tautihuippua. Asialla ei vain nyt haluta pilata tunnelmaa koronan keskellä.

Sellaista taikuria ei ole syntynyt, joka taikoo tulevat ongelmat pois ja pandemiavelat saataviksi.

Siihen ei koronakaan pysty.

Kim Väisänen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit