Kuuluuko sinusta maljaa nostettaessa lasia kilistää vai ei? Tästä saimme pitkän keskustelun aikaiseksi pienessä madridilaisravintolassa syksyisenä iltana. Minusta laseja ei kuulunut viedä yhteen, mutta erilaiset tapaohjeistukset jättivät kysymyksen ainakin osittain avoimeksi.
Myönnyin lopulta siihen, että lasien voi riehakkaimmissa hetkissä antaa kevyesti koskettaa toisiaan.
Silti oli vaikea myöntää, että saatoin olla vain osittain oikeassa. Eikö elämä olisi helpompaa, jos etikettiin olisi kirjoitettu yhtä tarkat säännöt kuin laki antaa – esimerkiksi verotuksessa?
Juristin helmasynti on etsiä ehdottomia vastauksia ja sääntöjä joka tilanteeseen, vaikkei edes huolellisesti valmisteltu laki siihen aina taivu. Jollei sääntöä ole, sellainen pitää jotenkin yrittää luoda.
Arjessa ja työelämässä olisi usein helpompaa luovia, jos eri tilanteiden kulku olisi ennalta sovittu. Maailmassa on tolkku ja järjestys, kun asioiden oikeaa laitaa ja ratkaisua ei tarvitse pohtia jokaisessa yksittäisessä tapauksessa.
Säännöt tuovat turvaa uusiin tilanteisiin. Niiden taakse on myös helppo vetäytyä silloin, kun ei halua laittaa omia näkemyksiään likoon.
Joskus säännöt eivät helpota, vaan hankaloittavat tilanteita. On pakko myöntää, että tiukoista säännöistä ja ehdottomista totuuksista on haittaakin.
Etiketin säännöt syntyvät ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, eivät poliitikkojen ja virkailijoiden pöydillä. Siksi typerän etikettisäännön voi vain yhteistuumin jättää noudattamatta.
Lait sen sijaan mukautuvat joskus huonosti ja hitaasti käytännön elämän tarpeisiin ja uusiin ilmiöihin. Kohtuuttomuudet on usein mahdollista korjata vasta lakia muuttamalla.
Hyvä esimerkki verolain joustamattomuudesta on tuore keskusverolautakunnan ratkaisu uhkapelaamisen verotuksesta.
Sen mukaan jokaisen yksittäisen pelikierroksen voitto on verotettavaa tuloa, jos kasino toimii Eta-alueen ulkopuolella. Tappiollisten pelien panoksia ei saa vähentää lainkaan.
Näin esimerkiksi peliongelmasta kärsivä voi joutua suuriin verovastuisiin yhden voitollisen pelikierroksen vuoksi, vaikka olisi vuoden aikana hävinnyt tuon voiton lisäksi omat ja läheistensä rahat.
Tapaus etenee todennäköisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta voi olla, että tämän kohtuuttomuuden voi verotuksessa korjata vain lakimuutoksella.
Onneksi moni muu sääntö joustaa lakeja helpommin. Etiketin säännöistäkin voi tarpeen tullen joustaa. Silloin on kuitenkin hankala arvioida, kumpi oli oikeassa ja kumpi väärässä.
Voi olla, että tiukempien etikettisääntöjen sijaan tarvittaisiinkin joustoja lakeihin. Epäselvän lain tulkintaa voi viime kädessä varmistella tuomioistuimissa aina korkeimpiin oikeuksiin asti, mutta kuka antaa tuomion tapakulttuurista? Ei ainakaan vauva.fi, jossa nimimerkin takaa lasien kilistelyä väitettiin vulgaariksi.
Onneksi etikettiä ei tarvitse ottaa yhtä vakavasti kuin juridiikkaa. Ja joskus on ihan virkistävää olla – ainakin vähän – väärässä.
Kertokaa kuitenkin minulle, jos valitusväylä lasien kilistelyn tapoihin jossain avautuu.
Kati Hannikainen
Kommentoi