veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Uuden opintolainan korko lähentelee nollaa

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Vuodesta 2015 lähtien opintolainan korot ovat olleet vähennyskelvottomia henkilöverotuksessa. Hallituksen esityksessä 105/2013 arvioitiin, että muutos lisäisi verotuloja noin 13 miljoonalla eurolla.

Julkisen talouden mittakaavassa 13 miljoonaa euroa ei välttämättä ole järin suuri summa, mutta yksittäistä opintovelallista vähennysoikeuden poisto saattoi jonkin verran kirpaista. Esimerkiksi, 100 euroa vielä vuonna 2014 opintolainan korkoja maksanut sai veroistaan 30 euron verran anteeksi.

Vähennysoikeuden poistosta huolimatta opintovelallisia lienee lohduttanut, että opintolainojen korot laskivat läpi koko vuosikymmenen.

Vuonna 2011 elokuussa uusien nostettujen opintolainojen keskikorko oli Suomen Pankin mukaan 2,17 %. Korkojen alamäki oli jyrkkä etenkin viime vuosikymmenen alussa, sillä elokuussa 2013 nostetun opintolainan korko oli keskimäärin jo lähes puolet pienempi: 1,26 %.

Uusien nostettujen opintolainojen keskikorko elokuussa 2011–2020. 

 Uusien nostettujen opintolainojen keskikorko elokuussa 2011-2020. Lähde: Suomen Pankki

Kuluvan vuoden elokuussa keskikorko oli niinkin matala kuin 0,28 % – alle puolet vuoden 2017 korosta. Tasaisen vauhdin taulukolla nolla saavutettaisiinkin vuonna 2023. Tärkeää on luonnollisesti ymmärtää, että historia ei ole tae tulevasta: nollaraja voi tulla vastaan ennemmin, myöhemmin tai jäädä kokonaan saavuttamatta.

Opintolainan korkovähennysoikeuden palauttamisen perään ei ole kovin kovaäänisesti haikailtu, mitä korkotason aleneminen kenties jossain määrin selittää. Vähennysoikeuden poistumisesta huolimatta, alenneen korkotason ansiosta opintolaina näyttäytyy entistäkin houkuttelevampana. (Tarkemmassa pohdinnassa voisi toki ottaa huomioon 2010-luvun alun jälkeen hiipuneen inflaation.)

Tämän ohella kun muistamme, että määräajassa valmistuva korkeakouluopiskelija palkitaan tuhansien eurojen arvoisella opintolainahyvityksellä, voisikin pohtia, miksi korkeakouluopiskelija ei ottaisi opintolainaa?

Janne Kalluinen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit