veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Työasuntovähennykseen kaavaillaan korotusta – vähennyksen laajentamista sinkuille selvitetään

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapallloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Hallituksen kehysriihessä ilmoitettiin työasuntovähennyksen enimmäismäärän nostosta työllisyystoimena. Työasuntovähennys vähennetään tulonhankkimiskuluna.

Nykyisellään (2018) työasuntovähennyksen enimmäismäärä on 250 euroa kuukaudessa. Jos työasunnon vuokra on tätä pienempi, vähennyksen määrä on tällöin vuokran määrä.

Työasuntovähennys on työllistymisen kannustin. Verohallinnon ohjeessa todetaan seuraavaa: ”Työasuntovähennyksen tarkoituksena on kannustaa verovelvollisia hakemaan ja vastaanottamaan työtä pitkänkin matkan etäisyydeltä vakituisesta asunnostaan.”

Kehysriihessä työasuntovähennyksen enimmäismäärän ilmoitettiin nostettavan 250 eurosta 450 euroon kuukaudessa vuodelle 2019. Tasavallan presidentti on vahvistanut lakimuutoksen 14.12.2018. Vähennys on nykyisellään useimpien sinkkutalouksien ulottumattomissa. 

Kuinka työasuntovähennys lasketaan? 

Palkansaajille myönnetään automaattisesti 750 euron suuruinen tulonhankkimisvähennys, mikäli palkkatulot ylittävät tämän summan. Mikäli palkansaajan tulonhankkimiskulut ovat 750 euroa suuremmat, hän saa vähentää ylittävän osuuden verotuksessaan.

Tulonhankkimiskulujen laskennassa asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja sekä työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen maksuja ei oteta lukuun, vaan ne lasketaan omina kokonaisuuksinaan.

Esimerkiksi viiden kuukauden 250 euron työasuntovähennys tekee tulonhankkimiskulujen määräksi 1 250 euroa. Koska automaattinen tulonhankkimisvähennys on 750 euroa, 1 250 euron tulonhankkimiskuluista verotukseen vaikuttavaa vähennettävää tulee 500 euroa (250e/kk*5kk = 1250e –> 1250e - 750e = 500e).

Muita tulonhankkimiskuluja ovat esimerkiksi ammattikirjallisuuden hankinnasta koituneet menot, työhuonevähennys ja tietokoneen työkäytöstä aiheutuneet kustannukset. Jos esimerkiksi palkansaajan tulonhankkimiskulut koostuvat 1 250 euron suuruisesta työasuntovähennyksestä ja 420 euron työhuonevähennyksestä, verotukseen vaikuttava vähennys on 920 euroa (1250e + 420e - 750e). 

Ketkä saavat työasuntovähennystä? 

Tuoreimmat verohallinnon tilastot työasuntovähennyksen saajista ovat vuodelta 2016. Toissa vuonna vähennyksen saajia oli noin 10 000. Työasuntovähennyksen määrä oli toissavuonna keskimäärin 2 044 euroa.

Mikäli henkilöllä olisi työasuntovähennykseen oikeuttavia kuluja, mutta niiden ja muiden tulonhankkimiskulujen yhteismäärä ei vuonna 2018 ylitä 750 euroa, ei tulonhankkimiskuluja ole juuri mieltä ilmoittaa.

Vuosina 2014–2016 automaattinen tulonhankkimisvähennys on ollut 620 euroa. Vuodesta 2014 vähennyksen saajien lukumäärä on kasvanut noin 600 henkilöllä vuosittain.

Suurempituloisten työasuntovähennys on keskimäärin muita suurempi. Verovuodelta 2016 työasuntovähennystä saaneista, yli 100 000 euron ansiotuloja nauttivilla työasuntovähennyksen mediaani vuodessa oli 3 000 euroa, eli vähennyksen maksimimäärä. Yli 100 000 euroa tienanneiden osuus kaikista vähennyksensaajista on 8,5 %. Valtaosalla (69 %) vähennystä saaneista ansiotulot olivat 25 000 ja 75 000 euron välillä.

Työasuntovähennyksen saajat ovat suurimmaksi osaksi miehiä: toissavuonna seitsemän kymmenestä saajasta. Miespainotus on vahvistunut viime vuosina.

Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa työasuntovähennyksen saajia oli vuonna 2016 väkilukuun suhteutettuna eniten Oulussa (0,27 %), Vantaalla (0,25 %) ja Espoossa (0,25 %). Monissa Lapin kunnissa vähennyksen saaminen on varsin tavallista.

Suomen kunnista eniten työasuntovähennystä saavia väkilukua kohden oli 2016 ylivoimaisesti Eurajoella, noin 2,64 % (249 henkilöä), joka on yli kolminkertainen prosenttiosuus seuraavana tulevaan Savukoskeen verrattuna.

Vähennystä saaneiden lukema kasvoi vuodesta 2014 vuoteen 2015 Eurajoella huimasti (178 %), mitä on vaikea tyhjentävästi selittää. Kasvu voi liittyä Olkiluodon ydinvoimalan rakentamiseen ja sen muuttuviin työntarpeisiin. Eurajoella haettiin työasuntovähennystä väkilukuun suhteutettuna ahkerimmin jo 2014. Luvut vuoden 2016 kuntajaolla.

Syy vähennyksen yleisesti korkeaan suosioon Eurajoella voi olla alhainen kunnallisvero: Eurajoella on pk-seutu huomioimatta Manner-Suomen kevein kunnallinen tuloverotus. Siksi Eurajoelta ei välttämättä haluta muuttaa pois, vaikka työt sijaitsisivatkin kauempana. 

Ketä uudistus hyödyttää? 

Työasuntovähennyksen uudistuksen perimmäinen tarkoitus on parantaa työllisyyttä ja kannustaa ottamaan vastaan työtä kaukaa oman kotikunnan ulkopuolelta. Hyötyjiä on monia.

Ensinnäkin, mikäli jatkossa vähennystä voisivat saada paremmin myös sinkut, he luonnollisesti hyötyvät uudistuksesta.

Loikka työttömästä palkansaajaksi on monin tavoin riemukas työllistyvälle. Suurempi työasuntovähennys madaltaa työllistymisen kynnystä, kun palkasta jää verojen jälkeen enemmän käteen. Siirtyminen palkansaajaksi useimmissa tapauksissa lisää toki työttömän tuloja jo itsessään.

Uudistus hyödyttäisi toki myös niitä, joilla on tällä hetkellä työasunto, jonka vuokra on yli 250 euroa kuukaudessa. Kun vähennyksen enimmäismäärä kuukautta kohden nousee 450 euroon, vuotuinen työasuntovähennys maksimissaan on tällöin 5 400 euroa.

Hyötyjiin lukeutuvat myös ne, joilla on hieman alle 750 euron vuotuiset työasunto- ja tulonhankkimiskulut. Kuten edellä todettua, esimerkiksi 250 euron kuukausittainen työasuntovähennys kahdelta kuukaudelta ei ylitä vielä tulonhankkimisvähennyksen 750 euron määrää.

Mikäli työasunnon vuokra on esimerkiksi juuri 450 euroa, kahden kuukauden vuokra riittäisi jo ylittämään tulonhankkimisvähennyksen 150 eurolla (450e/kk*2kk = 900e -> 900e - 750e = 150e).

Hyötyjiä voivat olla myös pitkiä työmatkoja kulkevat henkilöt, jotka pitävät nykyistä 250 euron työasuntovähennystä riittämättömänä. Kun työasunnosta saisi jatkossa entistä paremman verohyödyn, arjen sujuvoittaminen työasunnon vuokraamisesta olisi tällöin entistä edukkaampaa. Tosin tällöin työmatkakustannuksista koituvat vähennykset voivat vastaavasti pienentyä työmatkailun vähetessä, mikä kompensoi verohyötyä.

Valtio hyötyy kasvavasta työllistymisestä, mutta vähennyksen parantamisella on toki myös hintalappunsa julkiselle taloudelle. Julkisen talouden suunnitelman 2019-2022 mukaan työasuntovähennyksen korotus vaikuttaa kuntien ja valtion verotuloihin vähentävästi 2,5 miljoonalla eurolla.

Esimerkki muutoksen vaikutuksesta palkansaajalle:

Kokenut satamatyöntekijä Laitinen, 51, asuu verovuonna 2019 vaimonsa kanssa vakituisesti Kotkassa. Hänen työnsä Kotkan satamassa päättyivät odottamattomasti viime kesänä, mutta hänelle tarjottiin pian ahtaajan työtä Helsingin Vuosaaren satamasta tammikuusta 2019 alkaen. Hän löysi itselleen netistä myös vuokrattavan työasunnon sataman läheisyydestä 500 euron kk-vuokralla. Hän pohti, vuokraako työasunnon ja ottaako paikan vastaan.

Laitisen vuositulot työstä olisivat 40 000 euroa. Hän saisi työasuntovähennystä 12 kuukaudelta maksimimäärän, yhteensä 12kk*450e/kk = 5 400e. Hänellä ei ole muita tulonhankkimiskuluja. Hänen vuotuiseksi nettopalkakseen jäisi verojen ja veronluonteisten maksujen (10 201 e) jälkeen 29 799 euroa (ennen vuokria).

Laitisen verot ja maksut kokonaan ilman työasuntovähennystä olisivat 12 201 euroa, nettotulot 27 799 euroa.

Laskelma on tehty vuoden 2019 veroperusteiden mukaan. Laitinen kuuluu ev.lut. kirkkoon.

Esimerkit työasuntovähennyksen vaikutuksesta nettotuloihin 2019

  • esimerkeissä havainnollistetaan, kuinka suuri hyöty työasuntovähennyksestä on verrattuna tilanteeseen, jossa vähennystä ei saisi lainkaan työasunnon vuokraamisesta huolimatta
  • verot vuoden 2019 tasossa, Kotkan kunnallis- (21,50 %) ja kirkollisveroprosentit (1,50 %), TyEL 6,75 %
  • vain työasuntovähennys ja viran puolesta tehtävät vähennykset
  • vuokra 500 e/kuukausi (6 000 e/v.)

Työasunto-
vähennys
(€/kk)

Laitisen tulot
(€/v.)

Verot ja
maksut
(€/v.)

Vähennyksestä
koituva hyöty (€/v.)

Nettotulot
(€/v.)

Nettotulot
työas. vuokran jälkeen (€/v.)

0

40 000

12 201

0

27 799

21 799

450

40 000

10 201

2 000

29 799

23 799

  • sama tilanne kuin edellä, mutta vuokra 300 e/kuukausi (3 600 e/v.)

Työasunto-
vähennys
(€/kk)

Laitisen tulot
(€/v.)

Verot ja
maksut
(€/v.)

Vähennyksestä
koituva hyöty (€/v.)

Nettotulot
(€/v.)

Nettotulot
työas. vuokran jälkeen (€/v.)

0

40 000

12 201

0

27 799

24 199

300

40 000

10 975

1 226

29 025

25 425

Janne Kalluinen

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti.

Tekstiin on lisätty maininta: Tasavallan presidentti on vahvistanut lakimuutoksen 14.12.2018. Myös laskelma on päivitetty vuoden 2019 tiedoilla. Muutokset on tehty 18.12.2018.

 

Kommentit (1)
 
  • Pirjo 1.11.2018 17:19
     
    Jutussa puhutaan vain ansiotuloista. Entäs ne osingos niistä mummon elisan osakkeista?
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.