Kun palkansaaja saa palkankorotuksen vuonna 2021, useissa tapauksissa palkan lisäyksestä jää käteen verojen ja veronluonteisten maksujen jälkeen suunnilleen puolet.
Taulukossa alla on esitetty, kuinka palkansaajan 1 000 euron palkanlisäys vuodessa kasvattaa käteen jääviä tuloja, kun palkanlisästä on vähennetty verot ja palkansaajan työeläke- (7,15 %) ja työttömyys- sekä sairausvakuutusmaksut.
Palkansaajalla ei ole laskelmassa oletettu olevan muita ansiotuloja kuin taulukossa mainittu palkka, eikä muita vähennyksiä kuin palkkatulosta ”automaattisesti/itsestään” myönnettävät verovähennykset (eli ei esimerkiksi matkakuluvähennystä tai työttömyyskassan jäsenmaksua).
Laskennassa käytetyt kunnallisvero- (20,02 %) ja kirkollisveroprosentit (1,39 %) ovat painotettuja keskiarvoja.
| Palkka, e/v. | Verot ja veronluonteiset maksut, e/v. | 1 000 e lisäpalkasta käteen jäävä osuus, e/v. |
| 25 000 | 4 918 | 600 |
| 26 000 | 5 317 | 600 |
| 27 000 | 5 717 | 600 |
| 28 000 | 6 117 | 600 |
| 29 000 | 6 516 | 600 |
| 30 000 | 6 916 | 622 |
| 31 000 | 7 294 | 618 |
| 32 000 | 7 677 | 537 |
| 33 000 | 8 140 | 532 |
| 34 000 | 8 608 | 518 |
| 35 000 | 9 091 | 518 |
| 36 000 | 9 573 | 518 |
| 37000 | 10 055 | 518 |
| 38 000 | 10 538 | 518 |
| 39 000 | 11 020 | 518 |
| 40 000 | 11 502 | 518 |
| 41 000 | 11 985 | 518 |
| 42 000 | 12 467 | 518 |
| 43 000 | 12 949 | 518 |
| 44 000 | 13 432 | 518 |
| 45 000 | 13 914 | 518 |
| 46 000 | 14 396 | 518 |
| 47 000 | 14 879 | 518 |
| 48 000 | 15 361 | 518 |
| 49 000 | 15 843 | 518 |
| 50 000 | 16 326 | 518 |
| 51 000 | 16 808 | 510 |
| 52 000 | 17 298 | 482 |
| 53 000 | 17 817 | 482 |
| 54 000 | 18 335 | 482 |
| 55 000 | 18 854 | 482 |
| 56 000 | 19 372 | 482 |
| 57 000 | 19 890 | 482 |
| 58 000 | 20 409 | 482 |
| 59 000 | 20 927 | 482 |
| 60 000 | 21 446 | 482 |
| 61 000 | 21 964 | 482 |
| 62 000 | 22 482 | 482 |
| 63 000 | 23 001 | 482 |
| 64 000 | 23 519 | 482 |
| 65 000 | 24 037 | 482 |
| 66 000 | 24 556 | 482 |
| 67 000 | 25 074 | 482 |
| 68 000 | 25 593 | 482 |
| 69 000 | 26 111 | 482 |
| 70 000 | 26 629 | 482 |
| 71 000 | 27 148 | 482 |
| 72 000 | 27 666 | 482 |
| 73 000 | 28 185 | 482 |
| 74 000 | 28 703 | 482 |
| 75 000 | 29 221 | 482 |
| 76 000 | 29 740 | 482 |
| 77 000 | 30 258 | 482 |
| 78 000 | 30 777 | 482 |
| 79 000 | 31 295 | 482 |
| 80 000 | 31 813 | 482 |
| 81 000 | 32 332 | 482 |
| 82 000 | 32 850 | 482 |
| 83 000 | 33 369 | 482 |
| 84 000 | 33 887 | 482 |
| 85 000 | 34 405 | 482 |
| 86 000 | 34 924 | 482 |
| 87 000 | 35 442 | 482 |
| 88 000 | 35 960 | 482 |
| 89 000 | 36 479 | 482 |
| 90 000 | 36 997 | 408 |
| 91 000 | 37 589 | 392 |
| 92 000 | 38 197 | 392 |
| 93 000 | 38 806 | 392 |
| 94 000 | 39 414 | 401 |
| 95 000 | 40 014 | 401 |
| 96 000 | 40 612 | 401 |
| 97 000 | 41 211 | 401 |
| 98 000 | 41 809 | 401 |
| 99 000 | 42 408 | 401 |
| 100 000 | 43 006 | 401 |
Laskennassa välttämättömien oletusten vuoksi voidaan sanoa lukujen edustavan palkansaajien tilannetta yleisellä tasolla. Eroja suuntaan tai toiseen voi tosipaikassa muodostua poikkeamista kunnallis- ja kirkollisveroprosenteissa, verovähennyksissä tai sosiaalivakuutusmaksuissa.
Mikäli sinua askarruttaa, kuinka palkansaajan verotaakka viime kädessä lasketaan (vuoden 2019 verotuksessa), lisätietoa on saatavilla. Varoitettakoon kuitenkin, että laskeminen ei onnistu ihan noin vain.
Vaikka itse sanonkin, taannoin tekemääni selontekoa parempaan opastukeen en ole aiheen tiimoilta törmännyt. Toista vastaavaa en tosin ole tähän asti nähnytkään.
Janne Kalluinen
Olen isäni yrityksessä laskenut ja maksanut palkkoja jo 60 vuotta sitten. Kun työntekijät lähtivät kesälomalle, niin ihmettelin, että loma-ajalta maksettiin palkkaa ja vieläpä etukäteen. Itse en kehdannut ottaa loma-ajalta palkkaa. Silloin olivat lauantaitkin vielä työpäiviä. Viikoittainen työaika oli 45 tuntia.
Työtapaturman johdosta tulevasta sairauslomasta maksettiin ansiotulon menetyksestä jollakin tavalla palkkaa vastaava korvaus. Sitten alkoikin tapaturmavakuutusyhtiö maksamaan korvausta.
Yritys maksoi palkansaajien ansiotuloon suhteutettua vakuutusmaksua, jonka yhtenä maksun suuruuteen vaikuttavana tekijänä oli työn tapaturmariskien suuruus. Välillisesti työnantaja siis maksoi tapaturmien kustannukset. Myöhemmin, joskus 1970-luvulla tulivat joissakin TES:ssa myö muiden sairauksien aiheuttamat sairauslomat palkallisiksi. Noihin aikoihin ns. palkan lisät, eli työnantajamaksut olivat noin 25 - 30 % palkan päälle. Sitten tulivat työajan lyhennyskorvaukset, eli ns. Pekkaspäivien palkat.
Koska eri henkilöt ovat eri tavalla sairastavia, niin sairauslomien korvaukset vaihtelevat suuresti. Jonkun kohdalla nämä ns. työnantajamaksut, eli palkanlisät ovat nykyisin 50 - 70 % palkan päälle ja joidenkin osalta jopa 120 % palkan päälle. Jos katsotaan tuosta taulukosta tällä hetkellä keskimääräisen suomalaisen palkansaajan vuosipalkka, 40.000 euroa, nii ns. palkanlisät voivat olla +28.000 ... + 48.000 €/v tehdyn työajan palkan päälle. Kun runsaasti sairastava saattaa olla töissä vain puolet vuoden ajasta, niin hänen palkkakustannuksensa ovat työnantajalle niin korkeat, ettei häntä kannata pitää töissä. Työnantajan on tunnistettava nämä riskit.
Jos työntekijän kustannukse ovat 78.000 €/v ja siitä hän saa verojen jälkeen alle 30.000 €, niin työnantaja miettii, kannattaako hänen pitää sellaista työntekijää, joka on töissä täydet 1700 tuntia vuodessa vai sitä, joka on 700 t/v samoilla kustannuksilla.
Kommentoi