veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Paljonko palkan­korotuksesta jää käteen 2021?

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Kun palkansaaja saa palkankorotuksen vuonna 2021, useissa tapauksissa palkan lisäyksestä jää käteen verojen ja veronluonteisten maksujen jälkeen suunnilleen puolet.

Taulukossa alla on esitetty, kuinka palkansaajan 1 000 euron palkanlisäys vuodessa kasvattaa käteen jääviä tuloja, kun palkanlisästä on vähennetty verot ja palkansaajan työeläke- (7,15 %) ja työttömyys- sekä sairausvakuutusmaksut.

Palkansaajalla ei ole laskelmassa oletettu olevan muita ansiotuloja kuin taulukossa mainittu palkka, eikä muita vähennyksiä kuin palkkatulosta ”automaattisesti/itsestään” myönnettävät verovähennykset (eli ei esimerkiksi matkakuluvähennystä tai työttömyyskassan jäsenmaksua).

Laskennassa käytetyt kunnallisvero- (20,02 %) ja kirkollisveroprosentit (1,39 %) ovat painotettuja keskiarvoja.

Palkka, e/v. Verot ja veronluonteiset maksut, e/v. 1 000 e lisäpalkasta käteen jäävä osuus, e/v.
25 000 4 918 600
26 000 5 317 600
27 000 5 717 600
28 000 6 117 600
29 000 6 516 600
30 000 6 916 622
31 000 7 294 618
32 000 7 677 537
33 000 8 140 532
34 000 8 608 518
35 000 9 091 518
36 000 9 573 518
37000 10 055 518
38 000 10 538 518
39 000 11 020 518
40 000 11 502 518
41 000 11 985 518
42 000 12 467 518
43 000 12 949 518
44 000 13 432 518
45 000 13 914 518
46 000 14 396 518
47 000 14 879 518
48 000 15 361 518
49 000 15 843 518
50 000 16 326 518
51 000 16 808 510
52 000 17 298 482
53 000 17 817 482
54 000 18 335 482
55 000 18 854 482
56 000 19 372 482
57 000 19 890 482
58 000 20 409 482
59 000 20 927 482
60 000 21 446 482
61 000 21 964 482
62 000 22 482 482
63 000 23 001 482
64 000 23 519 482
65 000 24 037 482
66 000 24 556 482
67 000 25 074 482
68 000 25 593 482
69 000 26 111 482
70 000 26 629 482
71 000 27 148 482
72 000 27 666 482
73 000 28 185 482
74 000 28 703 482
75 000 29 221 482
76 000 29 740 482
77 000 30 258 482
78 000 30 777 482
79 000 31 295 482
80 000 31 813 482
81 000 32 332 482
82 000 32 850 482
83 000 33 369 482
84 000 33 887 482
85 000 34 405 482
86 000 34 924 482
87 000 35 442 482
88 000 35 960 482
89 000 36 479 482
90 000 36 997 408
91 000 37 589 392
92 000 38 197 392
93 000 38 806 392
94 000 39 414 401
95 000 40 014 401
96 000 40 612 401
97 000 41 211 401
98 000 41 809 401
99 000 42 408 401
100 000 43 006 401

Laskennassa välttämättömien oletusten vuoksi voidaan sanoa lukujen edustavan palkansaajien tilannetta yleisellä tasolla. Eroja suuntaan tai toiseen voi tosipaikassa muodostua poikkeamista kunnallis- ja kirkollisveroprosenteissa, verovähennyksissä tai sosiaalivakuutusmaksuissa. 

Mikäli sinua askarruttaa, kuinka palkansaajan verotaakka viime kädessä lasketaan (vuoden 2019 verotuksessa), lisätietoa on saatavilla. Varoitettakoon kuitenkin, että laskeminen ei onnistu ihan noin vain.

Vaikka itse sanonkin, taannoin tekemääni selontekoa parempaan opastukeen en ole aiheen tiimoilta törmännyt. Toista vastaavaa en tosin ole tähän asti nähnytkään.

Janne Kalluinen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit