Uutisointi asuntomarkkinoista on vilkasta vuodenajasta riippumatta. Asuntomarkkina-aiheiden uutiskynnys on suhteellisen matala, sillä asuminen koskettaa meitä kaikkia ja keskustelu asuntomarkkinoista kiehtoo ja kiinnostaa. Yksi yleisimmistä uutisaiheista on asuntojen hintataso.
Asuntojen reaalihinnat Suomessa ovat pysyneet keskimäärin ennallaan vuosikymmenen alkuun verrattuna. Reaalihinnat ovat kuitenkin nousseet joissakin kasvukeskuksissa, etenkin pääkaupunkiseudulla.
Hintojen alueittainen eriytyminen lienee kuitenkin melko tuttu aihe. Nyt puhuttaa asuntolainojen korkojen nousu.
Suuri osa suomalaisista asuntolainoista on sidottu euribor-korkoihin. 12 kuukauden euriborin ennustetaan kääntyvän positiiviseksi ensi vuonna. Saattoipa joku vuosi sitten ennustaa niin tapahtuvan jo vuonna 2018.
Kyseinen viitekorko on ollut pakkasella alkuvuodesta 2016. Kun viitekorko viimein alkaa nousta, asuntovelallisen korkomenot uhkaavat kasvaa. Huolta ovat herättäneet nollakorkojen aikaan tottuneet asuntovelalliset: kestääkö heidän taloutensa korkojen nousun?
Pankit arvioivat asuntolainaa hakevien maksukykyä korkojen nousun varalta. Eräs tavallinen tapa arvioida tätä on kuuden prosentin stressitesti: kuinka velallisen talous kestäisi kuuden prosentin korkotason? On sekä velkojan että velallisen intresseissä, että lainanhakijan talous on iskunkestävä.
Mikäli stressitestit on tehty lainanhakuvaiheessa oikeaoppisesti ja maksukyky on todettu hyväksi, ei velallisella pitäisi nyt olla suurta syytä huoleen. Silti on erinomainen idea lujittaa omaa maksukykyään säästämällä nyt, kun korot ovat matalalla.
On itsessään uutinen, että euriborit ovat kääntyneet nousuun. Aiheellinen kysymys on kuitenkin, milloin korot muuttuvat positiivisiksi. Vielä parempi kysymys kuuluu, kuinka paljon korot lopulta nousevat.
Valtiovarainministeriön syyskuisessa taloudellisessa katsauksessa 3 kuukauden euriborin ennustetaan olevan -0,0 % ensi vuonna ja 0,2 % vuonna 2020. Tavallisesti 12 kuukauden euribor on ollut jokusen kymmenyksen 3 kuukauden euriboria korkeampi.
Euroalueen talouden ennustetaan kasvavan edelleen, mutta kasvun arvellaan hidastuvan. Onpa esitetty arveluita, että seuraava globaali talouden taantumakin tekisi jo tuloaan. Lainakorkoja se tuskin juuri uhkaisi, mutta työllisyyden näkökulmasta taantuma olisi jo hankalampi asia.
Vuosien 2000–2008 aikana 3 ja 12 kuukauden euriborit vaihtelivat 2,0–5,5 prosentin välillä. Ottaen huomioon, että korot ovat nykyään pakkasella ja odotukset korkojen noususta ovat tulevinakin vuosina melko maltillisia, tuntuu huoli korkojen noususta ehkä hieman liioitellulta.
Vaikka korkojen nousu on velalliselle aito harmi, johon on kaikissa tilanteissa varauduttava, näillä näkymin sen ei luulisi olevan valtaisa murhe. Vai onko niin, että asuntovelallisen talous ei kestä tänä päivänä enää lainkaan merivettä?
Nähdäkseni asuntovelallisen on hetkestä riippumatta tärkeämpi varautua uhkiin, kuten työttömyyteen, työkyvyn menetykseen, asunnon arvon laskuun tai yllättävään remonttiin. Näiden riskien toteutuminen on epätodennäköisempää kuin korkojen nousun, mutta seuraukset olisivat sitäkin perustavalaatuisempia.
Janne Kalluinen
(Kiva päässälasku aina tässä robotintorjuntakampanjassa - mutta miksei samantien edes toisen asteen yhtälö?)
Kommentoi