Paljonko palkankorotus vaikuttaa nettotuloihisi? Tai odotteletko ylityö-bonuksiasi?
Palkansaaja maksaa bruttoansioistaan veroja ja veronluonteisia maksuja, joiden suuruus vaihtelee tulojen suuruuden mukaan. Tämä tuskin on kenellekään yllätys. Vähemmän tunnettua on kuitenkin se, missä määrin lisätienesteistä maksetaan veroa.
Verot palkankorotuksesta
Alla olevassa taulukossa tarkastellaan, kuinka paljon neljän eri palkansaajan nettotulot nousevat erisuuruisten palkankorotusten skenaarioissa.
| Kuukausipalkka, e/kk | ||||
| 2 306 | 3 459 | 5 765 | 9 224 | |
|
Palkankorotus |
32 | 26 | 25 | 21 |
| + 100 e/kk | 65 | 53 | 49 | 41 |
| + 200 e/kk | 129 | 106 | 98 | 82 |
| + 400 e/kk | 240 | 211 | 197 | 164 |
Esimerkki: Myyntiedustaja Huikkasen bruttotulot ansiotyöstä ovat lähtötilanteessa 3 459 euroa. Johtaja Raatikainen kaikessa anteliaisuudessaan palkitsi alaisensa tämän pyyteettömästä ahkeruudesta ja korotti Huikkasen kuukausipalkkaa 200 eurolla heinäkuusta eteenpäin.
Palkankorotuksen seurauksena edustaja Huikkasen verot ja veronluonteiset maksut kasvavat kuukaudessa 94 eurolla*. Näin palkankorotuksesta jää Huikkasen käteen 106 euroa kuukaudessa. Hänen tulotasollaan marginaaliveroprosentti on 47,2 %.
Palkankorotus ei automaattisesti muuttanut Huikkasen ennakonpidätysprosenttia, vaikka hänen verontarpeensa kasvoi. Hän kuitenkin päivitti verokorttinsa hyvissä ajoin. Tällä tavalla hän välttyi lisäprosentin soveltamiselta, mikä olisi yllättänyt ikävästi joulukuun tilinauhalla.
Verot kertaluontoisesta palkanlisästä
Seuraavassa taulukossa on puolestaan esitetty erisuuruisten kertaluonteisten bonuksien vaikutus palkansaajan nettotuloihin neljällä eri tulotasolla.
| Kuukausipalkka, e/kk | ||||
| 2 306 | 3 459 | 5 765 | 9 224 | |
|
Kertaluonteinen bonus |
323 | 264 | 246 | 206 |
| + 1 000 e/v. | 647 | 528 | 492 | 411 |
| + 1 500 e/v. | 947 | 792 | 738 | 617 |
| + 2 000 e/v. | 1 219 | 1 056 | 984 | 822 |
Esimerkki: IT-päällikkö Skogstedtin bruttotulot ansiotyöstä ovat 5 765 euroa kuukaudessa. Työlleen omistautunut Skogstedt on vienyt ansiokkaasti läpi koko yrityksen kattavan henkilöstöjärjestelmän uudistusprojektin, jonka eteen hän on joutunut uhraamaan roimasti voimavarojaan.
Uurastus ei jää huomaamatta johtaja Raatikaiselta, joka palkitsee Skogstedtin ponnisteluistaan 1 500 euron kertaluontoisella joulubonuksella.
Skogstedtin joulukuun tilinauhalla odottaakin mieluisa yllätys: hänen nettotulonsa ovat 738 euroa suuremmat kuin normaalisti. Skogstedt joutuu luovuttamaan 1 500 euron bonuksestaan julkisyhteisöille hieman yli puolet, 762 euroa *.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut?
Johtaja Raatikainen voi vain myhäillä henkilöstönsä pätevyyttä, ja hän haluaa kannustaa työntekijöitään hyviin suorituksiin jatkossakin. Rouvat Huikkanen ja Skogstedt ovat luonnollisesti tyytyväisiä kohteluunsa. He eivät välttämättä tule kuitenkaan ajatelleeksi, miksi yrityksen omistaja neiti Raatikainen joutuu pohtimaan palkankorotuksia ja bonuksia enemmän kuin arvaisi.
Tämä johtuu siitä, että kuukausipalkan päälle työnantaja maksaa myös työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja – myös bonuksista ja palkankorotuksista. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut eivät kuitenkaan näy työntekijän palkkalaskelmalla.
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut lisäävät palkkakustannusta reilulla viidenneksellä palkansaajan bruttopalkasta vuonna 2019. Asiaa on havainnollistettu muun muassa täällä (Palkkakuitti).
* Laskelmassa on huomioitu verot ja veronluonteiset maksut (alle 53-vuotias palkansaaja), vain viran puolesta tehtävät vähennykset sekä Manner-Suomen keskimääräiset kunnallis- (19,88 %) ja kirkollisveroprosentit (1,39 %). Veroperusteet vuodelta 2019, lomaraha (=0,5 kk:n palkka) sisältyy vuosipalkkaan.
Janne Kalluinen
Kommentoi