veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kutistuiko karkkipussisi, josta maksoit aiemmin sentilleen saman hinnan?

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Inflaatio on muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen palannut väkevästi uutisotsikoihin. Yleistymään päin ovat olleet myös uutiset keskuspankkien ohjauskoroista sekä asuntolainojen viitekorkojen nousun uhasta. Viimeksi mainitusta lienee tosin tehty vääriksi hälytyksiksi osoittautuneita uutisia jo vuosia toisensa perään. 

Yhtä kaikki, inflaatio on toden totta täällä. Vuonna 2021 sen seurauksia/syitä saattoi kuka tahansa tuntea nahoissaan (ehkä jopa kirjaimellisesti) nousseina lämmityskustannuksina, korkeampina sähkön hintoina ja kasvaneina remonttikuluina. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa keskimäärin 2,2 prosenttia vuonna 2021. 

Viime vuonna elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan vain noin 0,6 prosenttia. On kuitenkin olemassa syy, joka hankaloittaa erityisesti ruoan hinnan nousun hahmottamista. 

Ruoan hintaa voi nimittäin Suomessakin nostaa ilmiö, johon on havahduttu monissa muissa maissa. Ilmiötä kutsutaan englanniksi nimellä shrinkflation, ruotsiksi nimellä krympflation ja ranskaksi nimellä réduflation. Ilmiölle ei liene vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Kyseiset vieraiden kielien termit vastaisivat kutakuinkin suomen kielen sanojen kutistua ja inflaatio yhdistelmää. 

Termin puuttuminen suomen kielestä ei tietenkään tarkoita, ettei ilmiötä voisi esiintyä (toim. huom. vannomatta paras) Suomessa. Mutta mistä siinä on ylipäätään kyse? 

Pakkaus pienenee, hinta ei

Ison-Britannian tilastoviranomaisen Office for National Statisticsin (ONS) sivuilla shrinkflation on määritelty seuraavasti: termi, jolla kuvataan käytäntöä, jossa tuotteen painoa pienennetään, samalla kun sen hinta pidetään samana. Näin tuotteen hinta inflatoi, sillä kuluttajat joutuvat maksamaan saman hinnan pienemmästä määrästä.

Keino voi olla valmistajan kannalta ymmärrettävä, etenkin mikäli painetta hintojen nostamiseen on ja hinnannostosta halutaan tehdä vaikeammin erotettava. Tutkittua näyttöä on esimerkiksi siitä, että jäätelön hinnan nousuun reagoidaan herkemmin kuin muutokseen tuotteen koossa.

Kuluttajahintoja mittaavan ONS:n hintakeräilyn tietoihin perustuneessa vuosia 2012–2017 koskeneessa analyysissä on todettu, että muutoksia tuotteiden koossa tavataan useimmin elintarvikkeissa. Muutokset tuotteiden koossa painottuvat selvästi kutistumisiin, kuten seuraava kuva osoittaa.

Muutokset tuotteiden koossa hintakeräilyssä tehdyissä havainnoissa (vaaleansininen: kutistuminen; tummansininen: suureneminen). Lähde: ONS.

Ilmiön vaikutus kuluttajahintaindeksiin on arvioitu olevan Britanniassa jokseenkin minimaalinen. Makeiden elintarvikkeiden kategoriassa (Sugar, Jam, Syrups, Chocolate and Confectionery) sillä on kuitenkin erotettu olevan jonkinlainen vaikutus: kyseisen kategorian hintaindeksi olisi noin 1,2 prosenttiyksikköä matalampi, ellei tuotteiden kutistumista otettaisi huomioon indeksin laskennassa.

Vaikka tuotteiden kilo-, litra- tai kappalehinta ei anna armoa kyseiselle toiminnalle, on jokseenkin intuitiivistakin, että kaupassa käydessä on mahdotonta pysyä ajan tasalla arkisten tuotteiden pakkausko’oista. Vai muistatko, paljonko painoi viimeksi valikoimasi karkkipussi? Kuinka suuri tilavuus oli viimeksi ostamallasi tiskiainepullolla? Tai montako arkkia lempitalouspaperirullastasi irtoaakaan?

Kyseisten tuotteiden hintoja voi olla niin ikään hankala arvioida lonkalta, mutta hinnoista on kenties kuitenkin helpompaa muodostaa käsitys kuin tuotteiden ko’oista.

Tuotteiden kutistumista on havaittu Britanniassa erinäisissä tuotteissa, joista mainittakoon esimerkkinä kolmiomuodostaan tunnetut suklaapötköt, joiden sisältämien suklaapalojen tiheys on harventunut entisestä.

Kutistuvatko tuotteet myös Pohjolassa?

Länsinaapurissakin on havahduttu kuvattuun ilmiöön, sikäläiseen krympflationiin.

Tukholman kauppakorkeakoulun professorin mukaan riippuu tuotteesta, kuinka suurta muutosta vaaditaan tuotteen koossa, että muutoksen todella huomaa. Tuotteiden kokoa tavataan kutistaa tuotteissa, joiden hintatasosta ollaan ”kärryillä”.

Esimerkkinä tällaisesta tuotekategoriasta voi olla kahvi, jossa hintakilpailu on kovaa ja substituutteja, eli korvikkeita, on tuoteryhmän sisällä useita. Näin yksi tuote voidaan korvata herkästi toisella, mikäli yhden hinta nousee toista korkeammaksi. 5–10 prosentin vähennystä kahvipaketin painossa on kuitenkin yleisesti hankalampi panna merkille kuin muutosta kilohinnassa.

Toisaalta, yhtäaikainen pakkauskoon pienentäminen ja muutoksen vieminen hintaan voi ainakin teoriassa kannattaa sekin. Näin voi pienentää oman tuotteen hintalappua, joka on kookkaammalla kilpailevalla tuotteella korkeampi, vaikka kilohinta olisi kummallakin sama.

Niin tai näin, mielenkiintoista olisikin tietää, missä määrin ilmiötä tavataan Suomessa. Teema taitaa olla maassamme jokseenkin vieras, mistä kielii, ettei sille ole vakiintunut suomen kieleen edes sanaa. Näin on kenties myös siksi, että termi kääntyy kankeasti vieraskielisistä vastineistaan. Vai kuulostaako kutisflaatio, pienflaatio, supisflaatio luontevalta?

Ei taida olla syytä olettaa, miksi maailmalla purevat myyntikikat eivät voisi toimia myös Suomessa. Kun suomalaisten kauppojen hyllyillä notkuu samoja tuotteita kuin muuallakin Euroopassa, olisi pienoinen yllätys, että ilmiö ei esiintyisi jossain laajuudessa meilläkin.

Janne Kalluinen 

Kommentit (5)
 
  • Raitsu 4.2.2022 11.17
     
    Jo vuosia sitten totesimme mieheni kanssa Dacapo ja Jim patukoista, että ovat pienentäneet. Niin pieneksi on pötykät menneet! Samoin on käynnyt kahden ja neljän leivonnaisen pakettien sisällöt! Kuten myös mustikka- mansikka- ja kuningatar leivonnaisten! Eli esim Fazer on jo toteuttanut tätä käänteistä inflaatiota - ikävä kyllä! Emme ole ostaneet enää, sillä samalla rahalla saa vähemmän, on kuin olisi käyty salaa kukkarolla!
    Ilmoita asiaton viesti
  • Raitsu 4.2.2022 11.23
     
    Jo vuosia sitten totesimme mieheni kanssa Dacapo ja Jim patukoista, että ovat pienentäneet. Niin pieneksi on pötykät menneet! Samoin on käynnyt kahden ja neljän leivonnaisen pakettien sisällöt! Kuten myös mustikka- mansikka- ja kuningatar leivonnaisten! Eli esim Fazer on jo toteuttanut tätä käänteistä inflaatiota - ikävä kyllä! Emme ole ostaneet enää, sillä samalla rahalla saa vähemmän, on kuin olisi käyty salaa kukkarolla!
    Ilmoita asiaton viesti
  • Enska 4.2.2022 13.07
     
    Olen myös huomannut esim. makkarapaketeissa: ennen 400g, nykyisin 350g. Kahvi ennen 500g, nyt 350g, useat leikkeleet ennen 400g, nyt 350g. Vain joitain mainitakseni.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Enska 4.2.2022 13.08
     
    Korjaus: edelliseen: Kahvi ennen 500g, nyt 450g, useat leikkeleet ennen 400g, nyt 350g. Vain joitain mainitakseni.
    Ilmoita asiaton viesti
  • elsa 6.2.2022 14.31
     
    Olen myös jo jokin aikaa sitten ihmetellyt asiaa! Esimerkkini paahtoleipäpaketisssa( Oululaisen )on yksi siivu vähemmän kuin aikaisemmin! Jonain aamuna tuli todetuksi "hei ei tullut tasapareja paahtimeen" Tuon aiempana olevan karkkiasian voin myös vahvistaa.Rusinapakkauksissa on sentään mainittu "Uusi koko"---sisältöä on vähemmän ja hinta sama!
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit