Kahvikupillinen kallistuu, eikä ensisijaisesti tyyriiden kahvipapujen vuoksi

Kahvi on pyhä arkinen asia suomalaisille. Juuri tästä syystä viimeaikainen kahvin hinnan rivakka nousu on saattanut ”järkyttää” monia. Monien kahvipakettien hinnat ovat nousseet – ja silloinkin kun paketin hinta on pysynyt samana, sen koko on saattanut pienentyä.

Kotona keitetyn kahvimukillisen hinnassa on kuitenkin ollut nousupainetta muutenkin kuin kahvin kallistumisen vuoksi. Taustalla on – kuinka ollakaan – energian kohonnut hinta.

Kuinka tehokas vempain kahvinkeitin oikein on?

Toisinaan voi olla vaikeaa mieltää kodinkoneiden energiankulutusta, saati arvottaa sitä, mikä on paljon energiaa ja mikä vähän. Suhteuttaminen on onneksi kuitenkin helpompaa.

Fortum kertoo nettisivuillaan, että yleensä kahvinkeittimen teho on useimmiten 1–1,5 kilowattia. Näin ollen, kahvinkeitin kuluttaa tunnissa energiaa 1–1,5 kilowattituntia (kWh).

Kun kahvinkeitin tekee työtään tunnin ajan, samalla energialla voisi ajaa sähköautoa reilut viisi kilometriä (jos kulutus noin 20–25 kWh/100 km) tai katsella televisiota (0,1 kW) noin 10–15 tuntia. Pyykin- tai astianpesukoneenkin voisi samalla sähkömäärällä pyöräyttää kertaalleen ja kannettavaa tietokonetta voisi pitää päällä reilun vuorokauden. 

Energiankulutusta voi myös suhteuttaa liikuntasuorituksiin tai ruokaan: 1,5 kWh vastaa noin 1 300 kilokaloria. Se taas vastaa vauhdista ja painosta riippuen karkeasti noin 8–10 tunnin pyöräilyä tai parin tunnin juoksua. Vastaava määrä energiaa sisältyy karkeasti yhteen pizzaan tai neljään kiloon porkkanaa. 

Paljonko kahvinkeiton kustannus on kasvanut? 

Esimerkkilaskelman tekeminen kahvimukillisen kustannuksesta on toki varsin riippuvaista oletuksista: mikä on ollut kahvin ja sähkön hinta ennen ja nyt, kuinka paljon sähköä kahvinkeitin kuluttaa, kuinka kauan kahvinkeitin on käynnissä, kuinka paljon kahvia keitetään ja millä mitalla. 

Kuvitellaan, että Katriinan kiinteähintainen sähkösopimus on päättynyt heinäkuun lopulla. Aiemmassa, erittäin halvan fossiilienergian maailmassa solmittu sopimus takasi Katriinalle sähköenergiaa 5 sentin kilowattituntihinnalla. 

Sopimuskauden päätteeksi Katriina joutui solmimaan paikallisen energiayhtiö Belenin kanssa 24 kk:n uuden kiinteähintaisen sopimuksen, jossa sähköenergian hinta pomppasi 25 senttiin kilowattitunnilta. 

Viime vuonna Katriinan lempikahvi Haalea Juhla Presidentti maksoi kaupassa 4,50 euroa (500 g), mutta vuodentakaiseen hintaan on tullut puolet lisää, minkä seurauksena paketin ostaminen rokottaa Katriinan lompakkoa nykyään 6,75 eurolla.

Kun Katriina käskyttää aamuisin Moccachampion-kahvinkeittimensä työhön, hän lataa keittimeen 24 grammaa puruja kahta kahvikupillista (2 dl/kuppi) varten. Teholtaan 1,5 kW:n keitin on päällä 40 minuuttia, jolloin sähköä kuluu noin 1 kWh.

Vuonna 2021 kahden mukillisen keittökustannukset kahvinporojen osalta olivat 22 senttiä ja sähköenergian osalta 5 senttiä (yht. 27 snt). Vuonna 2022 kahvin noussut hinta nostaa kahvinporojen kustannusta 32 senttiin, mutta sähköenergian peräti 25 senttiin (yht. 57 snt). 

Toisin sanoen kustannus kahvin osalta on noussut 10 senttiä per keittokerta ja sähkön osalta jopa 20 senttiä. Jos Katriina keittää tällä tyylillä kahvia kerran päivässä läpi vuoden, mainittujen kustannusten nousuksi muodostuu vuodessa noin 112 euroa, josta sähköenergian osuus on noin 73 euroa. 

Vaikka kahvinporot maksavat edelleen enemmän kuin sähkö kahvikupillista kohden, sähköenergian hinta on noussut sekä suhteellisesti että absoluuttisesti enemmän kuin itse kahvin. (Toki kustannuksiin voisi lukea mukaan vaikkapa sähkönsiirron, sähköveron tai suodatinpussit, mitä ei tässä tarkastelussa tehty.) 

Sähkön osalta Katriina voi hakea säästöjä termoskannulla, jonka ansiosta hän voi sammuttaa kahvinkeittimen heti, kun se on lakannut porisemasta. Kustannuksia pienentää sekin, jos Katriinalla on mahdollisuus juoda työpaikallaan työnantajan tarjoamat aamukahvit. 

Siinäpä vasta työllistymisen kannustin, jos pieni loppukevennys sallitaan.