Eläkkeen ja palkan veroerot 2019 – näin sinua verotetaan

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2017 lopulla 1,4 miljoonaa eläkeläistä, siinä missä työllisiä oli noin 2,3 miljoonaa. Suomen väestömäärä oli yhteensä hieman yli 5,5 miljoonaa, pyöreästi siis 6 miljoonaa (sic). 

Vaikka eläkeläisiä onkin vähemmän kuin palkansaajia, uskallan väittää, että eläkeläiset ovat huomattavasti kiinnostuneempia verotuksestaan kuin palkansaajat. Koska palkansaajia on runsaasti, tiedonjanoisia on varmasti myös heidän joukossaan.

Jos verotus olisi yksinkertaista, siitä voisi kertoa lyhyesti. Pohjustuksen tarvetta kuitenkin on.

Mitä on ansiotulo?

Aluksi on hyvä käydä läpi termistöä. Sekä palkka- että eläketulot ovat pääasiassa ansiotuloa. Lisäksi myös monet veronalaiset etuudet, kuten esimerkiksi sairauspäivärahat tai työttömyyskorvaukset ovat verotuksessa ansiotuloa.

Ei ole tavatonta, että toisinaan mediassa viitataan ansiotuloilla pelkästään palkkatuloihin. Palkkatulo on kuitenkin vain yksi ansiotulon muoto. Mikäli henkilö saa samana verovuonna sekä eläke- että palkkatuloa, kyseiset tulot verotetaan molemmat yhdessä ansiotulona.

On kuitenkin huomattava, että saman suuruisesta eläke- ja palkkatulosta peritään eri määrä veroja ja veronluonteisia maksuja. Eläke- ja palkkatuloista myönnetään myös eri vähennyksiä.

Eläkkeen ja palkan sosiaalivakuutusmaksut 

Vuonna 2019 eläkkeestä peritään sairaanhoitomaksua 1,61 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavista tuloista. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot voivat olla huomattavasti pienemmät kuin todelliset eläketulot, etenkin mikäli vuotuiset eläketulot ovat pienehköt.

Palkka- tai työtulosta pääsääntöisesti perittäviä sosiaalivakuutusmaksuja ovat työeläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Nämä palkansaajan maksut vähennetään tuloista kunnallis- ja valtionverotuksessa. 

Työeläkemaksu (6,75 %) ja työttömyysvakuutusmaksu (1,50 %) peritään koko tulon määrästä prosenttiosuutena. 53–62-vuotiaat maksavat työeläkemaksua korotettuna (8,25 %).

Sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksetaan 1,54 prosenttia silloin, kun palkansaajan palkka- ja työtulon yhteismäärä ylittää 14 282 euroa. Jos tulot alittavat rajan, päivärahamaksun määrä on 0,00 euroa. 

Eläkkeen ja palkan verovähennykset

Kuten sosiaalivakuutusmaksut, myös verovähennykset poikkeavat toisistaan eläkkeen- ja palkansaajalla. Vähennysten määräytymisperusteet ovat siinä määrin mutkikkaita, että niiden läpikäyminen olkoon toisen artikkelin aihe. Tässä blogissa käyn läpi automaattisesti tehtäviä vähennyksiä eli niin kutsuttuja viran puolesta tehtäviä vähennyksiä. 

Viran puolesta myönnettävistä vähennyksistä kunnallisverotuksen perusvähennys on ainoa, jonka voivat saada kaikki ansiotulonsaajat. 

Perusvähennyksen ohella merkittävimmät eläkkeensaajan verovähennykset ovat kunnallisverotuksen eläketulovähennys ja valtionverotuksen eläketulovähennys.

Palkansaajan työtuloista tehdään tulonhankkimisvähennys. Ja kuten edellä mainittua, palkansaajan verotettavista tuloista vähennetään hänen maksamansa sosiaalivakuutusmaksut. 

Näiden lisäksi palkansaajan tuloista vähennetään kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja perusvähennys. Näiden ohella palkansaajan veroista tehdään työtulovähennys. 

On hyvä muistaa, että perusvähennys, eläketulovähennys, ansiotulovähennys ja työtulovähennys pienenevät tulojen noustessa. 

Eläkkeestä ja palkasta maksettavat verot

Vaikka eläkkeen- sekä palkansaajien sosiaalivakuutusmaksut ja verovähennykset  poikkeavat toisistaan paljon, tuloista maksettavat verot ovat kuitenkin melkeinpä samat.  

Kun verotettavat tulot on saatu vähennysten jälkeen selville, sekä eläkkeen- että palkansaajan maksettavaksi koituu kunnallis-, kirkollis-, yle- ja valtionveroa. Yli 47 000 euron vuosieläkkeistä maksetaan valtiolle myös eläketulon lisäveroa eli niin kutsuttua eläketulon raippaveroa. 

Suurituloiset maksavat kyseisiä veroja suhteellisesti enemmän kuin pienituloiset, mikä on progressiiviseen verotukseen perehtyneelle tuttu juttu. Pienituloiset eivät maksa tiettyjä veroja lainkaan, mikä koskee etenkin valtionveroa ja eläketulon lisäveroa. Kunnallisvero on merkittävin yksittäinen vero pieni- ja keskituloisille.

Voikin olla yllättävää, että keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (19,88 %) laskien palkansaaja maksaa enemmän valtionveroa kuin kunnallisveroa vasta, kun palkkatulot ylittävät noin 131 500 euroa.

35 000 euron vuotuisista palkkatuloista valtionveroa ei makseta vielä euroakaan. Tällöin palkansaaja maksaa tuloistaan kunnallisveroa, kirkollisveroa (kirkkoon kuuluessaan), yle-veroa ja sosiaalivakuutusmaksuja.

Eläkkeen- ja palkansaajan veroprosentit

Kun otetaan huomioon sosiaalivakuutusmaksut, tuloista tehtävät vähennykset, verot ja veroista tehtävät vähennykset, voidaan laskea eläkkeen- ja palkansaajan lopullisten verojen ja veronluonteisten maksujen määrä. Tämä summa jaettuna tulojen yhteismäärällä on tarkastelussa tulonsaajan veroprosentti.

Eläkkeelle jäädessä voi yllättää, jos verokortin veroprosentti säilyy kutakuinkin samana, kuin mitä se palkansaajana ollessa on ollut. Samalla on hyvä muistaa, että palkansaaja maksaa työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut verokortin veroprosentin lisäksi.

Kun veroprosentit laitetaan samaan kuvioon, on tehtävä muutama huomio. 53–62-vuotiaat palkansaajat maksavat korotettua työeläkevakuutusmaksua. Tämän vuoksi kyseisten palkansaajien veroprosentit ovat kaikilla tulotasoilla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa tähän ikäryhmään kuulumattomilla palkansaajilla. 

Blogin alla olevassa kuviossa on esitetty eläkkeensaajan, 53–62-vuotiaan palkansaajan sekä alle 53-vuotiaan palkansaajan veroprosentit. Luvuissa on oletettu, että palkansaajan tulot muodostuvat vain palkkatulosta ja eläkkeensaajan tulot eläketuloista. Muita veronalaisia tai verottomia tuloja ei luvuissa ole huomioitu. Kunnallis- ja kirkollisveroprosentteina on käytetty valtakunnallisia keskimääräisiä veroprosentteja vuodelta 2019.

Eläkkeen- ja palkansaajien veroprosentit piirtyvät kuvioon melko lailla toistensa päälle, mutta erojakin on.

Pienituloiset palkansaajat maksavat noin 14 000 euroon asti pelkästään työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua.

Alle 11 000 euron eläketuloista ei tarvitse maksaa veroa lainkaan. Tosin koko vuoden 2019 takuueläkettä saavan vuosieläke on karkeasti 9 400 euroa, joten käytännössä tätä vähemmän eläketuloa saavia ei vanhuuseläkkeellä olevissa juuri ole. 

Eläkkeensaajan veroprosentit ovat 53–62-vuotiaaseen palkansaajaan verrattuna noin 1,5 prosenttiyksikköä korkeammat noin 18 000–26 000 euron vuosituloilla. 40 000 euron jälkeen 53–62-vuotiaat palkansaajat maksavat veroa kutakuinkin saman verran kuin eläkeläiset: tietyillä tulotasoilla enemmän ja tietyillä vähemmän. 

Alle 53-vuotiaan palkansaajan veroprosentit ovat vertailussa hieman matalampia vanhempiin palkansaajiin ja eläkeläisiin verrattuna. Erot ovat suurimmillaan noin 20 000–25 000 euron vuosituloilla, kuten kuviosta voidaan havaita. 

Ansiotulojen verotus lähitulevaisuudessa?

Aika lopulta näyttää, kuinka ansiotulojen verotus muuttuu lähivuosina. Utuisia, joskaan ei kiveen hakattuja ennusteita ansiotulojen verotuksen kehityksestä voitaneen tehdä puolueiden veropoliittisten linjauksien perusteella.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla puolueiden linjauksissa ansiotulojen verotuksen keventäminen saa laajalti kannatusta. Jotkin puolueet keventäisivät ansiotulojen verotusta kautta linjan – toisissa ohjelmissa erikseen mainitaan kevennyksiä palkan, toisissa eläkkeiden verotukseen. 

Ansiotuloverojen kevennyksiä kohdennettaisiin melko laajalti erityisesti pieni- ja keskituloisille. Jotkut puolueet keventäisivät verotusta tuloluokkaan katsomatta, jokunen puolue lisäisi verotuksen progressiota suurituloisten verotusta kiristämällä.

Veronmaksajain Keskusliitto kannattaa vaalitavoitteissaan ansiotulojen verojen kevennyksiä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla, sekä eläkkeen- että palkansaajille. Lue lisää Veronmaksajien vaalitavoitteista 

Janne Kalluinen