veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Asuntotulo – mitä ihmettä se tarkoittaa?

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Toisinaan kuulee puhuttavan, että Suomessa ei veroteta asuntotuloa, mikä katsotaan verotueksi. Valtiovarainministeriön kokoaman verotukiraportin mukaan asuntotulon verovapaus on suuruusluokaltaan neljä miljardia euroa. Mutta mitä tai mikä on asuntotulo?

Tilastokeskus määrittelee asuntotulon laskennalliseksi nettovuokraksi, joka kuvaa kotitalouden saamaa etua verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen.

Asuntotulon laskennallinen määrä on laskennallisen bruttovuokran ja asumiskustannusten (esim. hoitovastike tai kotivakuutus) sekä mahdollisen asuntolainan korkojen välinen erotus.

Vaikkakin asuntotulosta puhutaan tulona, lienemme kaikki yhtä mieltä, kun käsitämme asuntotulon toteutumatta jääneeksi menoksi.

Oman kodin ostajan – miksei myyjänkin – kannattaa olla perillä asuntotulon olemassaolosta. Mutta miksi?

Aika on rahaa

Kauhtuneisiin ruskeisiin bleisereihin sonnustautuneet kansantaloustieteilijät tietävät hyvin, että kaikella on vaihtoehtoiskustannuksensa.

Vaihtoehtoiskustannus on jotain, minkä hankkimisesta tai saavuttamisesta luopuu valitessaan jotain muuta.

Esimerkiksi, jos säilyttää 100 000 euron omaisuuttaan seteleinä vuoden kotonaan kassakaapissa, voi olla varma, ettei kyseinen varallisuuserä kasva korkoa.

Mikäli kuvitellaan, että pankki tarjoaisi samaiselle rahalle säästötilillä vaikkapa 1 %:n koron, summa kasvaisi korkoa 1 000 euroa. Voidakseen pitää rahat poissa pankista, on kassakaappisäästäjän vaihtoehtoiskustannus tavastaan jemmata rahaa täten 1 000 euroa, ennen veroja.

Vaihtoehtoiskustannus ei välttämättä ole aina mitattavissa euroina: mainitussa esimerkissä rahojen hilloaminen kotinurkissa voi kohottaa kiinteistöönsä kohdistuvan murtovarkauden riskiä. Näin on etenkin silloin, jos omaisuutensa säilytystavasta on paukutellut ajattelemattomasti henkseleitä turuilla ja toreilla

Miten vaihtoehtoiskustannus liittyy asuntokauppaan?

Vaihtoehtoiskustannus tulee kyseeseen myös oman kodin oston ja myynnin yhteydessä. Jos hankittava asunto vapautuu esimerkiksi kahden kuukauden kuluttua kaupanteon jälkeen, on ostajalla pohdinnan paikka. Näkyykö menetettävä kahden kuukauden asuntotulo sovitussa kauppahinnassa, hoitovastikkeiden ja lainankorkojen lankeamisesta puhumattakaan?

Toisinaan kuulee löperösti perusteltavan, että kannattaa ostaa halvalla remonttia vaativa asunto, jonka voi remontoida itse kuntoon ostamisen jälkeen. Jos ostettava asunto vaatii perusteellisen remontin, on muistettava, ettei remontointi ole ilmaista.

Lisäksi remontti vaatii toteuttajaltaan aikaa: vähintäänkin perehtymistä ja suunnittelua sekä monesti myös remontointia. Kaikki se aika on jostain muusta pois, vaivasta puhumattakaan. Kuinka arvotetaan laminaatin tai keittiön kaakeleiden selaamiseen käytetty aika verkkokaupan nettisivuilla ja rautakaupassa?

Asunnon remontointi voi myös edellyttää sijaisasuntoa. Jos remontti kohdistuu esimerkiksi kylpyhuoneeseen, se voi olla käyttökelvoton jopa viikkoja. Siltä osin asuntotulon hyödystä jää paitsi.

Remontoidun tai muutoin varustelultaan tyydyttävän ja heti muuttovalmiin asunnon hankkiva välttää tämän kurjuuden (lue: vaihtoehtoiskustannuksen).

Samalla muistettakoon, että remontoinnilla saa asunnostaan juuri toivomansa kaltaisen ja remontti on hyödyllinen oppimisprosessi. Lisäksi monia remontointiin liittyviä työkuluja voi vähentää verotuksessaan kotitalousvähennyksenä.

Asuntotulon verotuki

Kun puhutaan verotuista, varsin yleinen mielipide on, että niitä pitäisi karsia. Suomessa asuntotulo on verovapaata, eikä moni välttämättä edes osaa kuvitella tilannetta, jossa näin ei olisi. Sikäli kun asuntotulon verovapaus verotueksi katsotaan, sellaisena siitä tulisi silloin puhua.

Asuntotulon verovapauteen koskeminen aiheuttaisi kuitenkin lievästi ilmaisten napinaa, luultavasti aika paljon voimakkaampiakin vastareaktioita. Sen vuoksi rohkenen olettaa, ettei monikaan poliitikko ole aikeissa kajota tähän verotukeen.

Janne Kalluinen

Kommentit (6)
 
  • Olli vestu 31.7.2019 13:34
     
    Joukkoliikennetulo ennemminkin verolle !
    Eli kun asuu tuetun joukkoliikenteen alueella (Helsinki, Turku, Tampere jne.) se on tällä hetkellä verovapaata joukkoliikennetuloa.
    Joukkoliikennetulon vaihtoehtona joukkoliikennepuutos-verovähennys työtuloverosta.

    Ilmoita asiaton viesti
  • Harri 31.7.2019 14:53
     
    Tätä asuntotuloa en ole koskaan ymmärtänyt. Samalla logiigalla veron voi keksiä melkein mistä vain. Vihervasemistolaista utopiaa.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Jubin.A 16.9.2019 13:36
     
    Teoreettisen, laskennallisen "asuntotulon" käsittelyn yhteydessä unohdetaan näköjään tässäkin sen vaatima pääomauhraus, monivuotisine (monikymmenvuotisine) kustannuksineen, joka on tehty asunnon hankkimiseksi. En tiedä voiko myöskään olla varauksetta samaa mieltä seuraavista,

    "Asuntotulon laskennallinen määrä on laskennallisen bruttovuokran ja asumiskustannusten (esim. hoitovastike tai kotivakuutus) sekä mahdollisen asuntolainan korkojen välinen erotus."

    - Ei kai pelkästään asuntolainan korkojen, vaan myös sen sellaisen pääomasijoituksen tuoton, jonka olisi voinut tehdä vaikka sijoittamalla nykyisen halpakorkoisen lainan asunnon sijaan osakemarkkinoille, ja vuotuisen 4% netto-osinkotuoton hankkimiseen. Tällöinhän erotus muuttuu selvästi vuokralla asujan eduksi.

    "Vaikkakin asuntotulosta puhutaan tulona, lienemme kaikki yhtä mieltä, kun käsitämme asuntotulon toteutumatta jääneeksi menoksi." - Ehkäpä, mutta sen (pääoman) tulonhankkimiskustannukset huomioituna !
    Ilmoita asiaton viesti
  • Janne Kalluinen 16.9.2019 15:38
     
    Arvoisa Jubin.A,

    Käsityksesi asuntotulosta lienee ristiriidassa Tilastokeskuksen näkemyksen kanssa. Ja kuten mainittuakin, asuntotulo huomioi (asunto-)tulonhankkimiskustannukset nimenomaan korkojen osalta. Tosin esimerkiksi lainan nostokulua tai lyhennyskuluja ei käsitteeseen Tilastokeskuksen määritelmällä oteta huomioon. Kuulostaa siltä, että haluaisit huomioida asuntotulon määritelmässä "(pääoman) tulonhankkimiskustannuksen" sijaan asuntoon sijoitetun pääoman vaihtoehtoiskustannuksen.
    https://www.stat.fi/meta/kas/asuntotulo.html

    Hahmottelemasi esimerkki kuulostaa myös jokseenkin epärealistiselta. On pohdinnan arvoinen asia, voisiko vuokra-asuja todellisuudessa ottaa asuntolainaa, jonka vuokra-asuja sijoittaisi asunnon sijaan osakemarkkinoille ilman asuntoluotottajan suostumusta - itse suhtaudun ajatukseen skeptisesti. Toisekseen voi miettiä, saisiko vuokralla asuja arvopapereihin tarkoitettua sijoituslainaa ylipäätään samalla marginaalilla kuin asunnonostaja asuntoaan varten. Vinkkejä varmoista tavoista saavuttaa 4%:n nettotuotto osakemarkkinoilla otetaan vastaan. :)

    Ilmoita asiaton viesti
  • Paul 20.10.2019 21:21
     
    Mihinkä unohtui suurin menoerä eli kunnossapito. Ei rakennus pysy kunnossa vakuutuksilla.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Köyhälistökotirouva 31.10.2019 4:06
     
    Olisi oleellisen tarpeellista mieluummin ounastella / pohdiskella / opiskella / nähdä kabinettien ja sisäpiirien tulevaisuuslinjoihin, kuin pyöriä esitetyssä kammottavaa ahnehdintaa edustavassa tulevaisuuskuvassa. Kammottavassa siksi, että elämään liittyvään välttämättömään ”jossain-asumiseen” halutaan puuttua ahneuden ja ilkeyden karvaisilla käsillä lypsämismotiivilla. Milloin viimeksi on etsitty yhtä suurella innolla seikkoja (miljoonia), joita voitaisiin säästää EU.ssa valikoiduilla järkitoimilla?

    Asumisveron taustalla olisi raakaa politiikkaa saada omistaville ryhmille lisätuottoja – mitä nyt ylipäätään voi enää repiä yliverotetuissa valtioissa – ja saada ihmispolot vuokramarkkinoille. Keskittyneet pörssitoimijat omistaa ja säätelee niitä. Oman asumisen vapaus kadehdituttaa ja kansalaiset pitää saatta riippuvuussuhteisiin kaikin keinoin kaikilla tasoilla. Eli helpommin hallittaviksi - takaisin torppariuteen!
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.