Tuntuuko, että pörssi on tehnyt lopullisen irtioton reaalitaloudesta? Niin tuntuu monesta muustakin.
Osakekurssit perustuvat toki tulevaisuuden odotuksiin, mutta ennusteet kertovat maailmantalouden hitaaaaaasta toipumisesta koronan aiheuttamasta iskusta. Ensi viikolla alkava tuloskausi kertoo karusti, millaista vahinkoa virus aiheutti yritysten viivan alla toisen vuosineljänneksen aikana.
Mutta kurssit sen kun nousevat. Nasdaq-indeksi on kivunnut maaliskuun pohjilta reippaasti yli 30 prosenttia ja hätyyttelee kaikkien aikojen korkeinta tasoaan. Koostumukseltaan tasapainoisempi S&P 500 ei ole elpymisessä paljoakaan Nasdaqia jäljessä.
Indeksien porskutusta selittää kuitenkin ennen kaikkea yhden sektorin yritysten suuri paino niiden sisällä. Pelkästään S&P:ssä teknologia-osakkeiden osuus indeksistä on noussut kymmenessä vuodessa noin kymmenen prosenttia. Nettijättiläiset Amazon, Alphabet (Google), Apple, Facebook ja Microsoft muodostavat yhdessä siis lähes kolmanneksen S&P:n arvosta.
Näiden yritysten liiketoiminta perustuu digitaalisuuteen, jonka merkitystä asiointi- ja jakelukanavana pandemia vain voimisti. Kotitaloudet siirtyivät verkkokauppoihin ja työpaikkojen kokoukset videoalustoille. Vapaa-ajan pelit ja viihde olivat verkossa jo entuudestaan.
Leijonanosa digipalveluista pyörii kyseisten yritysten globaaleissa pilvipalveluissa, joiden pystytys, ylläpito ja jatkokehitys raksuttavat niille tasaista kassavirtaa. Lisäksi koronan aikaansaamat uudet megatrendit kotoilusta etätyöhön ja kosketusvapaaseen kuluttamiseen tukevat niiden bisnestä.
Jos yritys on pandemiankestävä, niin se selviää koko lailla muistakin ulkoisista shokeista.
Luonnonkatastrofeissa on samoja piirteitä kuin viruksissa. Maanjäristyskin voi tuhota vain yhden datakeskuksen kerrallaan. Sellaisessa tapauksessa sisarkeskukset ottavat asiakkaiden palvelut hoitaakseen maantieteellisesti hajautetussa verkossa.
Ovatko digiajan alustafirmat siis uusia koskemattomia? Yrityksiä, joiden kasvulle ja vaikutusvallalle ei näy mitään loppua?
Ainakaan vanhan infran valtiaat eivät olleet. Esimerkiksi rautateiden ja puhelinliikenteen jätit pilkottiin, koska kilpailua ja kuluttajan etua piti suojella. Digijättien aggressiivinen laajentuminen uusille markkinoille ja tietosuojaongelmat ovat aiheuttaneet sen, että nekin ovat jo poliitikkojen ja viranomaisten syynissä.
Niin isoa yritystä ei ole olemassa, että se kestäisi maineensa menetyksen.
Antti Oksanen
Kommentoi