Hyökkäyssotaa käyvässä itänaapurissa on meneillään kapitalismin ihmiskoe vailla vertaa. Mitä tapahtuu globaaliin talousjärjestelmään tiiviisti kytkeytyneelle maalle, kun se irrotetaan vapaasti liikkuvien pääomien, tuotteiden ja palvelujen letkuista?
Lännen talouspakotteet saivat ensin osakseen tuhahtelua monesta suunnasta. Venäjän johto suhtautui niihin ylimielisesti ja Euroopan oppositiopoliitikot pitivät toimia täysin riittämättöminä. Toki energian puuttuminen pakotepaletista on edelleen valtava aukko.
Silti vain muutaman viikon jälkeen voi arvioida, että nykyisetkin pakotteet vääntävät Venäjän talouden sijoiltaan. Valuuttavarojen jäädyttämisen ja romahtaneen ruplan vaikutukset valuvat pankkien kautta kuluttajien arkeen.
Sota saattaa tuntua etäiseltä asialta Moskovan kauppakeskuksissa, mutta länsitavaroista tyhjenevät hyllyt tuovat sen iholle.
Muutos tuntuu eri tavalla, kun on jo ehtinyt tottua parempaan. Tilanne on oleellisesti erilainen kuin neuvostokansalaisella, jolla ei oikein ollut vertailukohtaa rajan taakse.
Ei silti että länsimaalainen elintaso ja -tavat olisivat koskeneet kovin isoa osaa venäläisistä. Maan bruttokansantuote per asukas on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kolmanneksella, selviää Maailmanpankin tilastoista.
Toisin kuin Kiina, Venäjä ei ole pystynyt nostamaan isoa osaa kansasta köyhyydestä keskiluokkaan. Eikä uudistamaan tai monipuolistamaan talouttaan, joka pyörii edelleen energiantuotannon varassa.
Tiedonkulku ehti kuitenkin olla kohtuullisen vapaata parikymmentä vuotta. Kansainväliset brändit ja investoijat vyöryivät Venäjän suurkaupunkeihin ja energialähteille. Länsiyritysten kaikkoaminen kirpaisee nyt kunnolla nuorta koulutettua väestöä, joka on jo pitkään nauttinut burgereista, iPhoneista ja Ikean huonekalujen kokoamisesta.
Ehkä pahin harha Vladimir Putinin hovissa oli se, että Venäjästä saisi avainsektoreilla omavaraisen, jos pakotteet iskisivät täydellä voimalla. Todellisuudessa Venäjä on yksipuolisen teollisen rakenteensa vuoksi riippuvainen länsikomponenteista. Pian kaikesta on pulaa, autoista elintarvikkeisiin.
Seuraukset näkyvät kuluttajille dramaattisina hintapiikkeinä. Venäläisekonomistit ennakoivat inflaation kipuavan vuositasolla 30‒40 prosenttiin.
Inflaatiosta pitää diktaattorinkin huolestua. Putin on tunnetusti lukenut historiansa, joten hän tietää, että hallitsemattomana se ajaa kansan kaduille.
Hyperinflaatiolla on tapana myös yhdistää yleensä hajanaiset protestiliikkeet ja poliittiset kilpailijat vallanpitäjää vastaan. Näin kävi esimerkiksi Weimarin Saksassa sata vuotta sitten ja jopa autoritäärisessä Kiinassa, kun opiskelijat uhmasivat tankkeja Tiananmenin aukiolla vuonna 1989.
Vahva ja vakaa talous pitää kansalaiset keskimäärin tyytyväisenä, vaikka monet muut asiat eivät olisi yhteiskunnassa kunnossa. Kun hallitsija menettää talouden tuen, jäljelle jää vain pelko.
Antti Oksanen
jolla on hyvät yhteydet Kiinan kanssa. Lyhyellä ajan jaksolla Vennjän bnb laskee pajon niinkuin länsimaiden. Pitemmällä ajanjaksolla taitaa Venäjän talous nousta huomattavasti, sitä samaa ei voi sanoa länsimaista jotka ovat liian riippuvaisia Usasta ja heidän politisiista yrityksiään Kiinaa vastaan jota he pelkäävät kuin ruttoa
Kommentoi