Suomen talouden käänteet ovat viime vuosikymmenten aikana seuranneet hämmentävän paljon yhtä yritystä. Nokian matkapuhelinten nousu globaaliksi markkinajohtajaksi oli huima tarina, joka veti mukanaan ensin maan tietoliikennealan ja sitten koko talouden.
Mobiili menestys pyyhkäisi pois 1990-luvun laman muistot syöstäkseen Suomen vain uuteen kurimukseen finanssikriisin vauhdittamana, kun Nokia hävisi hitaasti mutta varmasti matkapuhelinalustojen taiston paremmille ohjelmisto-osaajille Applelle ja Googlelle. Samaan aikaan aasialaiset elektroniikkavalmistajat jyräsivät ohi laitepuolella.
Verkko-Nokia eli aina kuluttajaläheisen matkapuhelinbisneksen varjossa. Kännyköiden myynnin jälkeen verkoista tuli jäljelle jääneen yhtiön ydin. Tosin aliarvostettu sellainen, koska tylsille verkkolaitteille oli vaikea saada median ja sijoittajien huomiota.
Kunnes tänä syksynä maailman arvokkaimman yrityksen Nvidian kohtuullisen pieni sijoitus Nokiaan avasi silmät. Verkkoteknologia oli tietysti uuden tekoälyvetoisen talouden perusinfraa.
Tekoälypalveluiden pyörittäminen vaatii massiivista laskentakykyä, jota alan jättiläiset paraikaa rakentavat datakeskuksiin eri maanosissa. Optisia eli nopeita valokuituverkkoja tarvitaan puolestaan kuljettamaan dataa datakeskusten sisällä ja välillä, jopa mantereelta toiselle.
Investointien mittakaavasta pääsee jyvälle viime vuosineljänneksen tuloksista. Sijoitusyhtiö BlackRock laski, että pelkästään Alphabet (Google), Microsoft ja Meta laittoivat kolmen kuukauden aikana yhteensä 60 miljardia dollaria AI-siruihin sekä datakeskuksiin ja ilmoittivat panostusten kasvavan jatkossa.
Kyse on siis maailmantalouden supersyklistä, jonka vaikutukset satelevat kaikkiin yrityksiin, jotka AI-kapasiteettia rakentavat.
Verkkoinfrastruktuuri tuo Nokialle jo eniten liikevaihtoa, kun taas vanha ykkönen, matkapuhelinverkot, on hiipunut. Mobiilioperaattorien investoinnit ovat olleet maailmalla pitkään jäissä, ja ne ovat myös kilpailuttaneet verkkotoimittajien katteet langanohuiksi.
Nokian kiinteän verkon tuotteet perustuvat koko lailla kymmenen vuoden takaiseen Alcatel-Lucent-ostokseen yli 15 miljardilla eurolla. Siihen aikaan se oli suurin – ja ehkä parjatuin – suomalaisen yrityksen tekemä yrityskauppa.
Alan kehitys on osoittanut, että silloinen toimitusjohtaja Rajeev Suri ja hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa olivat kuitenkin oikeassa laajentaessaan Nokian tarjoamaa kiinteiden verkkojen puolelle. Lucent-perinnön myötä yhtiö myös kiinnittyi samalla tiukemmin kriittisille Yhdysvaltain markkinoille.
Teknologinen kilpajuoksu ei ole suinkaan ohi AI-infran rakentamisessa. Nokian pitää tehdä jatkuvasti uusia yritysostoja pysyäkseen kisassa mukana eikä maalilinjakaan ole vielä näkyvissä.
Suomalaisittain on silti kutkuttavaa kysyä, onko tekoäly samanlainen momentum verkko-Nokialle kuin matkaviestintä oli aikoinaan kännykkä-Nokialle.
Antti Oksanen
Kirjoittajan piensijoittajan salkussa on myös Nokian osakkeita.
Kommentoi