”Suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.”
Uskotko lainkaan?
Todennäköisesti et, mutta niin se vain pidempien tilastojen pohjalta menee, kirjoitti Ilmarisen tietojohtamisen asiantuntija Anssi Smedlund vuodenvaihteen blogissaan.
Esimerkiksi työtapaturmien määrä on puolittunut kahdessa vuosikymmenessä. Tämä on toki ymmärrettävää, kun työtavat ja välineet ovat kehittyneet. Sitä paitsi turvallisuuskoulutusta on tarjolla enemmän ja viranomainen sääntelee kaikkea työntekoa enemmän.
No ainakin työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään aiempaa enemmän, varsinkin mielenterveyssyistä?
Ei pidä paikkaansa. Työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain jäävien määrä on puolittunut vuoden 2002 jälkeen.
Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat puolestaan laskeneet viimeiset viisi vuotta. Ilmarisen tilastojen mukaan yli 80 prosenttia eläkkeenhakijoista ei ole hakuajankohtana edes töissä, vaan opiskelijoita tai työttömiä.
Nuorten mielenterveys on varmasti kasvava yhteiskunnallinen ongelma, mutta työelämä ei ole siihen syypää. Paitsi sitä kautta, että työelämään ei pääse alun perinkään kiinni.
Mistä nämä vinoumat tilastollisten faktojen ja ”yleisten käsitysten” välillä johtuvat, on sitten kyse työelämästä tai muusta monimutkaisesta inhimillisen toiminnan alueesta?
Julkista keskustelua vääristävät tyypillisesti kahdenlaiset sisällöt. Suoranainen fake news eli valemedian tai erilaisten trollien levittämät perättömät tiedot ovat ikäviä, mutta kohtuullisen helppo tunnistaa.
On paljon hankalampi purkaa satunnaisia käsityksiä asioiden tilasta. Ne perustuvat yksittäisiin kokemuksiin tai esimerkkeihin ja muuttuvat ihmisten kanssakäynnissä ja median käsittelyssä yleiseksi ”totuudeksi”. Vaikka totta ne eivät olekaan.
Jälkimmäisten kohdalla on hyvä vetää esiin talousnobelisti Daniel Kahnemanin opit.
Kahnemanin käsittein nopea ajattelu arvioi todenmukaisuutta sen perusteella, kuinka helposti väite on ymmärrettävissä ja muistettavissa. Yksinkertainen, selkeä ja tunteellinen väite tuntuu oikealta, vaikka sen faktapohja olisi heikko.
Entistä tutummaksi ja sitä kautta uskottavammaksi väite muuttuu sosiaalisen median kaikutunnelissa. Kunhan se vaan toistuu, uudelleen ja uudelleen.
Lisäksi asiat, joista puhutaan paljon ja joista on saatavilla kuvia tai tarinoita, muuttuvat yleisemmiksi ja todenmukaisemmiksi kuin ne oikeasti ovat. Kun julkisuuteen nousee yksittäistapauksia henkilöistä, joiden työpaikan on tekoäly vienyt, voisi joku päätellä, että kyse on jo laajasta ja kiistattomasta työelämän ilmiöstä.
Käsitys vahvistuu entisestään, jos tapauksista kerrotaan asiantuntijan suulla ja vielä isossa, arvostetussa mediassa.
Jokainen ihminen painii omien vääristymiensä kanssa. Tartumme mieluummin meille tuttuihin uskomuksiin ja toimimme joskus väärien oletusten pohjalta. Eikä siinä mitään, hyvin inhimillistä.
Mutta jos tiedostamme nämä inhimillisen ajattelun helpot ansat, voimme pikkuhiljaa tehdä parempia päätöksiä tai ainakin välttää ilmeiset virheet – alkaen jonkun nippelitiedon julkaisemisesta tai sijoittamisesta.
Ja kun jaamme enemmän yhtenäistä tilannekuvaa, toimimme yhteiskuntanakin paremmin.
Antti Oksanen
Kommentoi