Maailmantalouden järjestys ei järky yhdestä vaalituloksesta tai energiakriisistä. Syvällinen muutos on pikemmin tasaisen varmaa kehitystä, joka kulminoituu joihinkin pikku-uutisiin.
Yksi sellainen nähtiin loppuvuonna Yhdysvaltain tärkeän pörssi-indeksin Dow Jonesin teollisuusosakkeissa. Suoritinvalmistaja Intel menetti 25 vuoden jälkeen paikkansa listalla tekoälysiruistaan tunnetulle Nvidialle.
Vaihdoksessa voi nähdä suurta symboliikkaa. Tietokoneiden yleistyttyä kodeissa ja työpaikoilla ei Inteliä voinut välttää se kuuluisa Pihtiputaan mummokaan. Microsoftin Windowsin kanssa ”Intel Inside” -merkki takasi pc:n laadun ja suorituskyvyn riippumatta siitä, kuka sen valmistaja oli.
Täydellinen valta-asema yhdessä laitekategoriassa ei kuitenkaan riitä, jos yritys ei pysty muuttumaan markkinan mukana. Intel ei onnistunut kännyköiden kanssa eikä varsinkaan siirtymässä erittäin vaativan laskentatehon AI-suorittimiin.
Nvidiasta on samaisen AI-buumin myötä puolestaan tullut maailman arvokkaimpia yrityksiä yli kolmen biljoonan euron markkina-arvolla. Sillä saisi ostettua OMX Helsingin kaikki yli 130 pörssiyritystä pois - kymmeneen kertaan.
Se, että koko Helsingin pörssi vastaa arvoltaan noin 10 prosenttia Nvidiasta, kertoo yhtä paljon markkinapaikan heikkoudesta kuin yhden yhtiön hurjasta arvostuksesta. Laajemmin kyse on koko Euroopan kyvyttömyydestä luoda uutta kasvua, joka on taas Yhdysvalloissa perustunut nimenomaan uusien yritysjättien syntyyn.
Vertailu mantereiden välillä on karu, kun listataan viimeisen 50 vuoden aikana perustettuja listayrityksiä, joiden markkina-arvo on nyt yli 10 miljardia. EU-maissa niitä on 13 kappaletta, Yhdysvalloissa useita satoja.
Jenkkijättien joukossa on lisäksi mukana monta niin sanottua alustayritystä, joiden ansaintamalli perustuu kriittiseen käyttäjämassaan. Näin ne pystyvät rakentamaan jatkuvasti uusia digitaalisia bisneksiä. Samoin googlet ja metat voivat pörssiarvonsa turvin ostaa uudet lupaavat teknologiat ja yritykset pois, ennen kuin niistä muodostuu vakavia kilpailijoita.
Voittaja vie kaiken -taloudessa vanhat teolliset toimijat eivät tahdo pärjätä. Helsingin ja muiden europörssien listat ovat täynnä yrityksiä, jotka porskuttavat kyllä hyvien suhdanteiden tukemina mutta harvemmin murtautuvat toisille toimialoille tai tarraavat kiinni uuteen kasvumarkkinaan.
EU-päättäjät ovat selvästi tiedostaneet, että digijuna meni jo. Markkina on koko lailla jaettu amerikkalaisten ja Tiktokin välillä. Komission fokus on alustojen sääntelyssä, jotta edes osa niiden voitoista jäisi veroina käyttäjämaihin.
Siksi onnistuminen toisessa megatrendissä eli vihreässä siirtymässä olisi Euroopalle elintärkeää. Tässäkin Yhdysvallat on jo liikekannalla valtavilla julkisilla tukiaisillaan, mutta Donald Trumpin toinen kausi presidenttinä voi tarkoittaa myös sen paluuta fossiiliseen menneisyyteen.
Tämä avaisi uuden mahdollisuuden Euroopalle, jonne voi yhtä hyvin syntyä esimerkiksi puhtaan energian tai kierrätyksen alustayrityksiä. Mistä tulee vihreän talouden Intel, tai mieluummin Nvidia?
Antti Oksanen
Kommentoi