Asunnon arvo oli 200 000 euroa, kun leski kuoli. Edesmennyt leski ja tämä aiemmin kuollut aviopuoliso omistivat asunnon puoliksi. Puolisoiden välillä ei ollut avio-oikeutta rajaavaa määräystä, eikä heillä ollut testamenttia. Muuta omaisuutta tai velkoja avioparilla ei ollut. Lapset ovat vainajien yhteisiä.
Onko leskellä avio-oikeus ensiksi kuolleen puolison 100 000 euron osuuteen? Pitäisikö tässä tapauksessa ilmoittaa verottajalle lesken omaisuudeksi puolet asunnosta (100 000 e) sekä puolet aviopuolison osuudesta (50 000 e), yhteensä 150 000 euroa?
Mitä ilmoitamme lesken perukirjassa? Entä mistä summasta lapset maksavat veroa?
Verojuristi Miika Härkönen vastaa:
Lesken omaisuudeksi perukirjassa ilmoitetaan puolet asunnosta, vaikka koko asunto on avio-oikeuden alaista omaisuutta. Sekä lesken että ensiksi kuolleen aviopuolison kuolinpesällä on molemmilla avio-oikeus tähän 200 000 euron omaisuuteen.
Puolittamisperiaatteen mukaisesti lapset maksavat lesken jälkeen perintöveroa 100 000 euron perinnöstä.
Kutakin lasta verotetaan itsenäisesti omasta perintöosuudestaan. Alle 20 000 euron verotettava perintöosuus on verovapaa. Perintövero toisesta puolikkaasta on maksettu jo ensiksi menehtyneen aviopuolison kuoltua.
Lesken perukirjassa ensiksi kuolleen aviopuolison ja lesken avio-oikeuden alainen omaisuus ilmoitetaan erikseen, 100 000 euroa ensiksi kuolleelle ja 100 000 euroa leskelle.
Verohallinto on myös antanut asian tiimoille syventävän vero-ohjeen Ensin kuolleen puolison tai lesken jälkeisessä perintöverotuksessa tarvittavat tiedot.
PERINTÖVEROLASKURI! Miten paljon perinnöstä menee veroa? Kokeile perintöverolaskuria >>
